Jyryn perustajajäseniin lukeutui Työmies-lehden päätoimittaja Edvard Valpas (1873–1937). Hänestä tuli myöhemmin 1905–1909 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja 1907–1918.
Jyry perustettiin aikana, jolloin erilaisissa urheilutapahtumissa kerättiin rahaa uuden työväentalon rakentamiseen. Kun työväentalo valmistui Siltasaareen vuonna 1908, Helsingin Jyry sai kivitalon alakerrasta omat harjoitustilat. Sillä hetkellä Jyryllä oli Helsingin urheiluseuroista parhaat olosuhteet toimintaansa.
Jyrystä kasvoikin 1910-luvulla suurseura. Parhaimmillaan se oli jäsenmäärältään koko maan suurin urheiluseura. Se selvitti aktiivisesti jo ennen ensimmäistä maailmansotaa työväen oman urheiluliiton perustamistarvetta. Vuonna 1919 se oli yksi Työväen Urheiluliiton perustajista.
Helsingin Jyryn tunnetuin urheilija on muurari Hannes Kolehmainen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka kuului seuraan vuonna 1912 voittaessaan Tukholman olympialaisissa kolme kultamitalia: 5000, 10 000 metriä ja maastojuoksun. Tukholmassa mitaleille Jyryn urheilijoista nousi myös painija Otto Lasanen. 1920-luvun olympialaisissa TUL:n urheilijoita ei enää huolittu Suomen joukkueeseen ja Jyryn urheilijat kilpailivat erillisissä työläisolympialaisissa.
Syynä TUL:n ja Jyryn hylkimiseen olivat sisällissodan jättämät arvet. Sisällissota jätti myös Jyryn historiaan synkän pisteen. Sodan aikana Jyryn urheilijoista muodostettiin yksi punaisten armeijan eliittikomppanioista – punakaartien vähäisen sotilaskoulutuksen takia jo yksin urheilijoiden fyysinen suorituskyky oli taistelukentällä erottava tekijä. Komppania otti osaa lukuisiin taisteluihin, ja esimerkiksi Hannes Kolehmaisen veli, painija Tatu Kolehmainen kaatui Jyryn komppanian riveissä. Sisällissodan jälkeen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto erotti jäsenyydestään Jyryn ja muut työväenurheiluseurat, joiden riveistä oli osallistuttu sisällissotaan punaisten puolella.
Työväenurheilu oli sekaannuksen tilassa sisällissodan jälkiselvittelyjen takia, ja radikaaleimmat kommunistit pyrkivät ottamaan myös urheiluliikettä hallintaansa. Tämä koitui myös Jyryn kohtaloksi. Jyry oli liittynyt kommunistijohtoiseen Työläisurheilun yhtenäisyyskomiteaan, jonka kaikki jäsenseurat lakkautettiin 1930-luvun alussa oikeuden päätöksellä. Syynä olivat Lapuan liikkeen painostuksesta syntyneet tiukat kommunistilait, joilla pyrittiin estämään kommunistien järjestäytyminen ja toiminta Suomessa. Jyry pääsi aloittamaan toimintansa uudelleen vuonna 1945, mutta aiempaan menestykseensä se ei enää yltänyt.
Kirjallisuutta
Hentilä, Seppo. Suomen Työläisurheilun historia I. Työväen Urheiluliitto 1919–1944. Karisto, 1984.
Hentilä, Seppo. Punaista - ja vieläkin punaisempaa. TUL kansainvälisen työläisurheiluliikkeen hajaannuksessa. Teoksessa Työväentutkimuksen vuosikirja 2009. Karisto, 2009.
Sainio, Venla: Valpas, Edvard. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 10.3.2020)
