Suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden haudat
Helsingin valtauksen yhteydessä toukokuussa 1918 kaatui 54 saksalaista ja 23 valkoista. Nämä voittajien puolella taistelleet saivat viimeisen leposijansa keskeiseltä paikalta kaupunkia Vanhasta kirkkopuistosta, joka muuten ei ollut toiminut hautausmaana enää lähes sataan vuoteen. Valkoisten puolella kaatuneet 54 saksalaista haudattiin juhlavin menoin Helsingin valtauksen jälkeen 16.4.1918 ja 16 kaatunutta helsinkiläistä suojeluskuntalaista 19.4.1918. Kesäkuussa 1918 Helsingin kaupunginvaltuusto alkoi selvittää hautamuistomerkkien pystyttämistä haudoille. 31.10.1920 paljastettiin sekä valkoisten että saksalaisten hautamuistomerkit. Muistomerkkien paljastustilaisuus oli suuri tapahtuma, jossa oli paikalla valtioneuvoston, sotilas- ja suojeluskuntapäällystön, kaupunginvaltuuston ja yliopiston edustajia sekä tuhansia kaupunkilaisia. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestettiin sotilasparaati.
Kuvanveistäjä Elias Ilkka ja arkkitehti Erik Bryggman voittivat valkoisten sotilaiden muistomerkin suunnittelusta järjestetyn kilpailun. Toteutunut muistomerkki on mustagraniittinen kivipaasi, jonka sivuja koristavat kreikkalaishenkiset ratsastavia ja hevosta suitsivia nuorukaisia esittävät matalat reliefit. Paadessa on teksti: “Kaunis on Isänmaa, Elo kuolo sun kasvojes eessä, Helppo nukkua on, Mullassa maan vapahan. Fallna för Finland sönerna slumra, Lugnt i den friköpta, Fädernejorden. Kiitollisuudella Helsingin kaupungilta. Med tacksamhet av Helsingfors stad. Kaatuivat Helsingin vapautuksessa 12 IV 1918“.
Lisäksi muistomerkkiin on kaiverrettu Vanhaan kirkkopuistoon haudattujen, Helsingin valtauksessa kaatuneiden suojeluskuntalaisten nimet.
Saksalaisten sotilaiden muistomerkin suunnittelivat kuvanveistäjä Gunnar Finne ja arkkitehti J.S.Sirén. Gunnar Finne suunnitteli myös Liisanpuistikossa olevan Pellingin retken muistomerkin sekä Habsburg-höyrylaivan muistomerkin Tähtitorninmäellä. Vanhan kirkkopuiston saksalaisten sotilaiden muistomerkki noudattelee samoja kreikkalaishenkisiä ihanteita kuin valkoisten sotilaiden hautamuistomerkki. Mustasta graniitista tehdyn kivipaaden etupuolella on surevaa nuorukaista esittävä reliefi ja saksankielinen teksti: “Den in Kampf um Helsingfors im April 1918 gefallenen Deutschen. Helden Errichtete dieses Denkmal die dankbare Stadt.” (Huhtikuussa 1918 Helsingin taisteluissa kaatuneille saksalaisille sotilaille. Kiitollinen kaupunki pystytti tämän muistomerkin sankareille.)
Heti sisällissodan jälkeen sodan voittajien keskuudessa oli suunnitelmia pystyttää Helsinkiin suuri muistomerkki tai sankaripatsas sodan voiton kunniaksi. Moniin Suomen kaupunkeihin pystytettiinkin vapaussodan muistomerkkejä keskeisille paikoille, mutta Helsingissä vastaavat suunnitelmat eivät toteutuneet. Näin Vanhan kirkkopuiston valkoisten ja saksalaisten hautamuistomerkit jäivät sisällissodan näkyvimmiksi muistomerkeiksi Helsingissä.
Lähteet
Lindgren, Liisa: Monumentum. Muistomerkkien aatteita ja aikaa. Karisto 2000.
Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008.
Helsingin taidemuseo HAMin Helsingin julkiset veistokset esittelevä sivusto
Sisällissodan valkoisen puolen muistomerkkejä esittelevä sivusto: http://vapaussota.com/vapaussodan-muistomerkkeja/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)