Hyppää pääsisältöön

Antiikin perintö Helsingin katukuvassa

Antiikilla tarkoitetaan Kreikan ja Rooman historiassa aikakautta, joka sijoittuu ajanjaksolle 800 eaa.—500 jaa. Kyseessä on siis yli tuhannen vuoden ajanjakso, jonka kulttuuripiiri on peräisin Välimeren rannoilta. Miten näin kaukainen kulttuuri on päätynyt vaikuttamaan Helsingin katukuvaan ja nimistöön? Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia esimerkkejä antiikin vaikutuksesta Helsingissä. Katukuvasta löytyy viittauksia kuitenkin runsaasti enemmänkin. Löydätkö niitä itse kulkiessasi Helsingin keskustassa tai vaikkapa tutussa rappukäytävässä?

Mitä on antiikki? 

Jokainen helsinkiläinen tietää Senaatintorin ja sitä reunustavat komeat rakennukset. Innoitus niihin on lähtöisin antiikista, joka on pitkä ja vaihderikas aikakausi. Antiikki jaetaan antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Antiikin Kreikasta puhuttaessa käsitellään ajanjaksoa  800 eaa.—27 eaa., Roomasta puhuttaessa taas ajanjaksoa vuodesta 753 eaa. aina vuoteen 395 tai 476 jälkeen ajanlaskun alun. Rooman valtakunnan kukoistuskausi sijoittuu Kreikan kulta-ajan jälkeiseen aikaan. Laajimmillaan Rooman valtakunta oli vuonna 117 jaa.  Antiikin päätöspisteestä keskustellaan edelleen, ja on siksi hyvä muistaa, että aikarajaukset ovat vain viitteellisiä. 

Antiikin aikana Suomessa elettiin rautakautta. Alueella asuvien ihmisten kanssa saatettiin käydä kauppaa Välimereltä asti. Suomesta on löytynyt joitain roomalaisaikaisia esineitä, joiden tietä Suomeen asti ei tunneta, mutta todennäköisesti esineet ovat tulleet Suomeen juuri kaupankäynnin kautta. Osa esineistä on tullut Suomeen vasta paljon myöhemmin, kun antiikin esineistä tuli keräilyharvinaisuuksia. 

Uusklassismi — innoitusta antiikista

Uusklassismiksi kutsutaan taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa 1700- ja 1800-luvuilla vallinnutta tyylisuuntausta, jonka inspiraationa olivat antiikin Kreikka ja Rooma. Senaatintorin rakennukset ovat uusklassismin malliesimerkkejä. Tarkemmin sanottuna Senaatintori ja sen ympäristö edustavat empiretyyliä, joka on uusklassismin alalaji. Empiretyyli on lähtöisin Ranskasta Napoleonin vallan ajalta ja levisi sieltä Pohjoismaihin ja Venäjälle. Tyyli on varsin juhlallinen, joskus jopa jäykkä, ja alleviivaa hallitsijan valta-asemaa komeilla hallintorakennuksilla. Ajateltiin, että antiikki oli eurooppalaista kultakautta, ja sen imitoiminen toisi samaa hohtoa uusiin rakennuksiin. 

Vaaleiden värien käyttö kuuluu niin ikään uusklassismiin. Tämä johtuu siitä virheellisestä käsityksestä, että antiikissa patsaat ja talot olisivat olleet valkoisia. Todellisuudessa ne ovat olleet kirkkailla väreillä maalattuja, mutta maali on aikojen saatossa rapissut pois. Tätä eivät kuitenkaan 1700- ja 1800-lukujen ihmiset tienneet, vaan he imitoivat näkemiään vaaleita raunioita uusissa rakennuksissa. Tämä ajatus näkyy myös Senaatintorilla, jota hallitsee valkoinen Helsingin tuomiokirkko, alun perin Nikolainkirkko, sekä vaaleankeltaiset Valtioneuvoston linna ja yliopiston päärakennus. Torin keskellä on Aleksanteri II:n patsas. Jo itse Senaatintorin nimi on vallan symboli: senaatti oli antiikin Roomassa hallinnollinen tasavallan neuvoa-antava elin. 

Ateneumin taidemuseo 

Ateneum on alun alkaen tarkoittanut Athene-jumalattarelle pyhitettyä temppeliä. Athene oli sotataidon, viisauden ja tiedon jumalatar, joka oli myös Ateenan kaupungin suojelija. Ateneum alkoi kuitenkin ajan saatossa tarkoittaa eräänlaista sivistyslaitosta. Voidaan olettaa, että Ateneumin taidemuseon nimeä valitessa haluttiin korostaa länsimaisen sivistyksen jatkumoa myös pohjolassa. 

Ateneumin rakennus on Theodor Höijerin suunnittelema ja valmistui vuonna 1887. Ateneumin julkisivussa näkyvät sekä renessanssin koristeelliset vaikutteet että uusklassismi. Toki renessanssinkin arkkitehtuuri on saanut innoitusta antiikista, mutta koristeaiheet ovat usein rönsyilevämpiä kuin antiikissa. Ateneumin julkisivusta voi erottaa rintakuvat, joihin kuuluu muun muassa antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä Feidias. Julkisivussa on myös antiikista tuttuja pylväsmäisiä naishahmoja eli karyatideja. Antiikin muusien tai personifioitujen jumalten tapaan hahmot on nimetty omien tehtäväalueidensa mukaan: Arkkitehtuuri, Geometria, Kuvanveisto ja Maalaustaide. 

Ohikulkijat ovat myös voineet huomata Ateneumin julkisivussa lukevan lauseen concordia res parvae crescunt. Latinankielisen lauseen alkuperä on epäselvä, mutta samankaltaisia lauseita on tunnettu jo antiikissa. Lause kuuluu suomennettuna “sovussa pienet asiat kasvavat” ja on osa pidempää lausahdusta, jonka loppuosa kuuluu discordia maximae dilabuntur, “epäsovussa suurimmat(kin) tuhoutuvat”. 

Antiikkia pienissä yksityiskohdissa

Tarkkasilmäinen voi löytää Helsingin nimistöstä runsaasti erilaisia viittauksia antiikkiin. Helsingin keskustassa sijaitsee kauppakeskus Forum, joka on saanut nimensä latinankielisestä sanasta forum, joka tarkoittaa eräänlaista kokoontumisaluetta tai toria. Forumeilla käytiin kauppaa, hoidettiin hallinnollisia tehtäviä ja palvottiin jumalia. Itäkeskuksessa sijaitseva kulttuuritila Stoa on taas saanut nimensä antiikin Kreikan sanasta stoa. Stoat olivat yleisölle avoimia julkisia rakennuksia. Itäkeskuksen Stoa on siis hieman saman tyyppinen paikka kuin antiikin kreikkalaisten vastaavat. Myös edelleen tunnettu stoalaisuus on saanut nimensä stoista

Helsingissä on myös antiikista nimensä saaneita kadunnimiä. Esimerkiksi Töölöstä löytyy Minervankatu, jonka toisessa päässä on Apollonkatu. Apollo eli kreikkalaisten Apollon tunnettiin ennustustaidon jumalana. Arkadiankatu taas on saanut nimensä antiikin Arkadiasta, kreikkalaisesta maakunnasta. 

Antiikkia voi löytyä myös yllättävistä paikoista. Helsingin kaupunginmuseo on tehnyt inventoinnin historiallisesti arvokkaista porrashuoneista Helsingin keskustassa, johon voi tutustua täältä. Porrashuoneita selatessaan voi löytää useita upeita koristeaiheita, jotka akanttilehtineen (ikoninen Välimeren alueen kasvi, jota käytettiin koristeaiheena muun muassa korinttilaisissa pylväissä) ja marmoreineen henkivät antiikkia.

Lähteet 

Castrén, Paavo 2011: Uusi antiikin historia. Otava, Helsinki.

Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena 2000: Antiikin käsikirja. Otava, Helsinki.

Oravisjärvi, Jani 2023: Länsi- ja Itä-Rooman rahat Pohjoismaisissa löydöissä  Kalmistopiiri.

Ateneumin verkkosivut: Ateneumin tarina

Eduskunnan verkkosivut: Mistä Arkadianmäki on saanut nimensä?

Senaatti-kiinteistöjen verkkosivut: Ateneumin taidemuseo