Helsinki-päivää ryhdyttiin viettämään Helsinki-Seuran esityksestä ylipormestari Lauri Ahon myötävaikutuksella vuonna 1959, jolloin Helsinki täytti 409 vuotta. Päivämäärä 12.6. määriteltiin Helsingin syntymäpäiväksi vasta vuonna 1950, kun Helsinki juhli 400-vuotisjuhliaan. Oikeastaan kaupungin perustaminen oli ollut suunnitelmissa jo vuodesta 1547, ja kuningas antoi käskyn kaupungin perustamiseen liittyen 1.2.1550. Kuninkaan käsky 12.6.1550, jossa määrättiin Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon porvareiden muutosta uuteen Helsingin kaupunkiin, sopi paremmin suomalaiseen historiakuvaan ja kesäkuu tietysti hyvin juhlallisuuksin viettoon.
Ensimmäisen Helsinki-päivän ohjelmassa oli muun muassa ulkoilmakonsertteja ja tutustumiskäyntejä kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Vuonna 1960, kahden Helsinki-päivän vieton kokemuksella, kaupunginhallitus päätti, että Helsinki-päivästä tulee jokavuotinen. Helsinki-päivän tapahtumat olivat suosittuja, ja jo vuonna 1961 arvioitiin, että ohjelmaan osallistui 8 000 kaupunkilaista.
Aluksi päivän ohjelmasta päätti kaupunginhallitus. Sittemmin kaupungin virastot ja laitokset päättivät itse ohjelmasta yhdessä yhdistysten ja muiden yksityisten toimijoiden kanssa. Nykyisin Helsinki-päivän ohjelmaa koordinoi Helsingin tapahtumasäätiö. Helsinki-päivä oli uutinen ja samalla oiva tapa jakaa päivän ohjelmaa. Vuonna 1981 Ilta-Sanomat otsikoi: ” IS kertoo jo tänään, miten Helsinki juhlii huomenna”.
Tutustumiskohteet ja ohjelma ovat vaihdelleet vuodesta toiseen. Esimerkiksi vuonna 1962 yleisö pääsi tutustumaan Silvolan tekojärveen ja Helsingin kaasulaitokseen. Helsinki-päivän ohjelmassa on ollut alusta asti ilmaista huvia kaupunkilaisille, muun muassa museoiden ilmaisaukioloa ja ilmaisajelua raitiovaunulla sekä joinain vuosina vapaa pääsy Linnanmäelle. Vuodesta 1985 on järjestetty Helsinki-päivän ulkoilmakonsertteja. Kun paikkoja on ollut rajoitetusti, liput ovat loppuneet minuuteissa. Vähitellen ohjelmasta on tullut viihteellisempää ja tapahtumista suurempia. Kaupungin kasvaessa mittakaava on suurentunut: vuonna 1967 pääohjelmana oli kaupunginorkesterin konsertti jäähallissa, vuonna 1993 Leningrad Cowboysin ja puna-armeijan kuoron Total Balalaika Show Senaatintorilla.
Historiallisena päivänä on korostettu ajankohtaisia tapahtumia. Vuonna 1965 kaupunginteatterin peruskivi laskettiin juhlallisesti Helsinki-päivänä ja vuonna 1979, kolme vuotta ennen metron liikennöinnin alkamista, 8000 onnellista pääsi tutustumaan metrovaunuun Helsinki-päivänä. Vuonna 1963 taas avattiin postilaatikko ”purnaajia” varten, kuten asia otsikoitiin Helsingin Sanomissa. Kaupunkilaisilla oli siis mahdollisuus esittää toivomuksia kaupungille. Niitä kertyikin runsaasti, vuonna 1963 peräti 400 aloitetta. Osa aloitteista tuotti tulosta, mm. bussipysäkin Vihdintien alkuun ja katuvalot Kallion pelastusaseman takana olevaan Castréninpuistikkoon. 1970-luvulle tultaessa kaupunkilaisten aloitteiden määrä väheni, mutta asukasosallisuuteen kannustettiin muun muassa kaupunginmuseon valokuvakeräyksellä.
Pitkäikäisimpiä perinteitä avointen ovien lisäksi ovat pormestarin aamukahvit kaupungintalolla, joihin voi osallistua kuka tahansa. Uudempana perinteenä pormestarin aamukahveja vietetään myös päiväkodeissa ja leikkipuistojen puistoruokailussa. Stadin Slangi ry on valinnut vuosittain Stadin Friidun ja Stadin Kundin vuodesta 1996. Vuodesta 2013, koronan aiheuttamaa taukoa lukuun ottamatta, on nautittu koko kaupungin piknikistä Esplanadilla.
Helsinki-päivä on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille kaikkialla kaupungissa. Vaikka Hufvudstadsbladetin toimittaja epäili vuonna 1964, että Helsinki-päivän vietto menettää merkityksensä esikaupunkialueille muuton takia, juhlinta laajeni lähiöihin jo varhain. Vuonna 1968 Helsinki-päivän pääjuhla oli Pirkkolan urheilupuistossa. Luonto on korostunut Helsinki-päivien teemoissa, joita ovat olleet muassa "Helsinki, meren ja saarten kaupunki" vuonna 1967, "Helsinki viheriöi" vuonna 1968 ja "Helsinki, puistojen kaupunki" vuonna 1982. Kesäiseen ajankohtaan sopivasti Helsinki-päivän tapahtumia järjestetään paljon ulkona. Vuonna 1977 Helsinki-päivän teemana oli Helsinki ulkoilee ja juhla-asuksi ehdotettiin verryttelypukua.
Vaikka päivä ei ole virallinen liputuspäivä, sitä juhlistettiin liputtamalla jo vuonna 1963. Juhlapäivänä on muistettu ansioituneita helsinkiläisiä Helsinki-mitalilla, jonka kaupunginhallitus myöntää. Aluksi se myönnettiin vain kaupungin hyväksi tehdyistä ansioista, sittemmin myös 30 vuoden palveluksesta Helsingin kaupungilla. Helsinki-päivän erityinen päivänsankari on myös Helsinki-päivän ensimmäisenä syntynyt vauva, jota kaupunki on muistanut vuodesta 1965 alkaen.
Tietoa Helsinki-päivästä:
Lähteenä on käytetty kaupunginmuseon lehtileikekokoelmaa Helsingin kaupunginarkistossa.
Siirry kaupunginarkiston sivuille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Siirry Helsinki-Seuran sivuille(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää Helsinki-päivän historiasta Mikko-Olavi Seppälän artikkelista Helsinki juhlii omakuvin. Kaupunginvaltuusto Helsinki-kuvaa luomassa. Teoksessa Uusimaa V. Helsinki. Eteläsuomalainen osakunta, 2000.
