Sodasta rauhaan
Toinen maailmansota päättyi Euroopassa toukokuussa (Saksan antautuminen) ja Aasiassakin elokuussa 1945 (Japanin antautuminen). Helsinki oli selvinnyt toisesta maailmansodasta moneen muuhun eurooppalaiseen kaupunkiin verrattuna vähällä. Kaupunkia ei vallattu sodan aikana kertaakaan, eikä sen kaduilla taisteltu kuten monessa muussa eurooppalaisessa pääkaupungissa. Pommituksissa vaurioituneet ja tuhoutuneet rakennukset sekä tyhjät tontit olivat silti osa katukuvaa jopa vuosikymmeniä jatkosodan jälkeen. Materiaalipula, rakentamisen kalleus ja sotakorvaukset hidastivat jälleenrakennusta.
Ulkomaankauppaa ei kuitenkaan juuri käyty eikä pula-aika helpottanut sodan päättymisestä huolimatta, pikemminkin päin vastoin. Lähes kaikki elämän perustarpeet olivat säännöstelyn piirissä, ja säännöstelyannokset olivat jopa pienempiä kuin sota-aikana. Pienimmillään annokset olivat toukokuusta elokuuhun. Kuvaava esimerkki sodasta rauhaan siirtymisen hitaudesta oli, että vielä vuonna 1951 kahvi oli kirjaimellisesti kortilla, sillä sitä sai vain rajoitetun annoksen säännöstelykortin mukaisesti. Sodan vuoksi peruttuja vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisia päästiin vihdoin kisaamaan vuonna 1952.
Asuntopula oli ehkä eniten vuotta 1945 leimannut ilmiö Helsingissä. Helsingin muuttovoitto (n. 3 800 asukasta eli 11,5 muuttajaa 1 000 asukasta kohden) ei ollut poikkeuksellisen suuri, mutta asunnon tarpeessa olivat myös luovutettujen alueiden siirtoväki (n. 30 000), sota-aikana avioituneet (n. 26 000), kotiutettavat sotilaat (n. 23 000) ja pommituksissa kotinsa menettäneet (n. 2 000–3 000). Asuntopulan varsinainen syy oli kuitenkin se, että asuntotuotanto oli sodan aikana tyrehtynyt lähes kokonaan, eikä uutta saatu rakennettua tarpeeksi ripeästi.
Yle Areena: Jonoja, aina vain jonoja (6 min)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Yle Areena: Rauhanpäivä Rautatientorilla (6 min)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsinki kasvaa ja toipuu
Helsinki kypsyi sodan aikana jo 1930-luvulla suunniteltuun esikaupunkiliitokseen, joka toteutettiin 1.1.1946. Tässä suuressa alueliitoksessa Helsinki sai noin 51 000 uutta asukasta ja kaupungin pinta-ala viisinkertaistui. Alueellinen laajentuminen merkitsi myös henkistä laajentumista: Helsinki ympäristöineen alettiin nähdä sekä talousalueena että kehittämiskohteena Helsingin niemeä laajempana kokonaisuutena, pääkaupunkiseutuna.
Rauha oli tuonut tullessaan uuden ajan ja uudet aatteet. Vasemmistopuolueet ja erityisesti sotien välisenä aikana kielletty kommunistinen puolue ottivat paikkansa kaupunkitilassa järjestämällä suuria joukkokokouksia ja mielenilmauksia ja saivat suuria äänimääriä vaaleissa. Työväenliike palasi myös Senaatintorille, joka oli sotien välisenä aikana ollut lähinnä akateemisten ja porvarillisten tapahtumien näyttämö. Kaupunkielämään palasivat vahvoina myös muut yleisötilaisuudet: kulkueet, messut, näyttelyt, konsertit ja urheilutapahtumat.
Myös kunnallispolitiikassa oltiin sodan jälkeen uudessa tilanteessa, kun porvaripuolueet joutuivat puolustuskannalle nousevaa vasemmistoa vastaan. Vasemmiston nousu oli yleinen ilmiö muuallakin Euroopassa, niin Britanniassa, Ranskassa kuin Italiassa, Saksasta puhumattakaan. Toisissa oli koettu äärioikeiston kauhut konkreettisesti (etenkin Saksa, Italia, osin Ranska), toisissa taas haluttiin vaihtaa "sotahallitus" uuteen (Britannia). Puolueiden ja aatteiden merkitys kunnallispolitiikassa korostui, ja äänestäjistä alettiin kilpailla aiempaa kiivaammin. Samalla kaupungin hallinto joutui jonkin verran poliittisten uudistuspaineiden alle, mutta pysyi myös monessa mielessä entisellään.
Kirjallisuutta
Herranen, Timo & Hoffman, Kai & Turpeinen, Oiva: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 1: Väestö, kaupunkisuunnittelu ja asuminen, elinkeinot. Helsingin kaupunki 1997.
Kervanto-Nevanlinna, Anja: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 4 : Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010. Helsinki: Otava 2012.
Kolbe. Laura. Isänmaallisuutta, radikalismia ja vapausvaatimuksia – katutapahtumien murroksia ja jatkuvuuksia. Teoksessa Åström, Anna-Maria ja Kolbe, Laura: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 5: Kaupunkilaisten Helsinki. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016.
Kolbe, Laura, Nyström, Samu, Vesikansa, Jyrki: Helsinki 1945. Helsinki. Minerva 2015.
