Säädyllisyys ennen kaikkea
Sääty-yhteiskunnassa sosiaalinen asema ja sukupuoli määrittivät ihmisten valintoja avioliittoa, ammattia ja pukeutumista myöten. Säätyjakoa ei koettu epäoikeudenmukaisena vaan Jumalan säätämänä järjestyksenä, jota ihmisen ei sopinut kyseenalaistaa. Koska säätyasema oli tärkeä, sen piti näkyä. Sopimaton käytös, kuten vääränlainen pukeutuminen, oli säädytöntä eli säätyjärjestyksestä poikkeavaa.
Eurooppalainen muoti syntyi 1700-luvulla Ranskan hovissa, josta se levisi ylimpien yhteiskuntaluokkien pariin. Kuka tahansa ei saanut omaksua mitä tahansa väriä tai vaatekappaletta, vaikka niihin olisi ollut varaa, sillä jotkin värit ja materiaalit oli sallittu vain säätyläisille. Esimerkiksi 1600- ja 1700-luvuilla säätyläismiehen tunnisti puuteroidusta peruukista. Toisaalta hovin yliampuvat muotiluomukset olisivat olleet arkikäytössä epäkäytännöllisiä, suorastaan mahdottomia – kuten nykyajan haute couture -näytösten uniikkikappaleet, jotka ovat pikemminkin taideteoksia kuin asuja.
Sana mannekiini (ransk. mannequin) tarkoitti alun perin nukkea, joka oli puettu muodikkaaseen asuun ja jonka avulla muotia esiteltiin. Mannekiinikokoelma saattoi kiertää paikasta toiseen tutkittavaksi ja kopioitavaksi. Muotipiirtäjät laativat uutuuksista piirroksia, joita julkaistiin painotuotteissa. Pahimmista kotkotuksista laadittiin myös pilapiirroksia.
Pikakelaus muodin historiaan
Muotiin vaikuttaa moni tekijä
Vallitsevat olosuhteet, kuten ilmasto, yhteiskuntajärjestys ja taloussuhdanteet vaikuttavat kulloiseenkin muotiin. Muoti kuvastaa myös sukupuoliin liittyviä käsityksiä. Sääty-yhteiskunnan korvaaminen parlamentaarisella demokratialla teki myös muodista demokraattisempaa.
Vaikka pukeutumista ei enää ohjattu lainsäädännöllä, siihen liittyi edelleen arvottavia käsityksiä. ”Väärin” pukeutunut ihminen, varsinkin nainen, on koettu moraaliltaan epäilyttävänä ja siten uhkana yhteisölle. Tällaista kontrollia esiintyi esimerkiksi ravintoloissa, joihin miehet eivät päässeet ilman kravattia eivätkä naiset ilman hametta. Yleisesti ottaen naisten ja varsinkin miesten pukeutuminen oli vielä 1960-luvulla huomattavasti yhdenmukaisempaa normitetumpaa kuin nykyisin.
Laatua määrän sijaan
Suomessa ja Helsingissä vaatteiden valmistus tapahtui pitkään ompelimoissa, räätälinliikkeissä ja kodeissa. Ihmisillä oli huomattavasti vähemmän vaatteita ja muita tavaroita kuin nykyään, sillä ennen massatuotantoa ja globaalia kilpailua ne olivat kalliimpia. Materiaalien kierrättäminen oli itsestään selvää etenkin pula-aikoina, jolloin myös kehiteltiin erilaisia korvikkeita tavanomaisille materiaaleille.
Korkealaatuisinta pukeutumista edusti salonkimuoti,(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) jossa Pariisin muotia toteutettiin mittojen mukaan ajan varanneille asiakkaille. Salonkimuodin aika päättyi 1970-luvulla, mutta sen rippeitä näkee yhä Linnan juhlien tunnettujen vieraiden pukeutumisessa.
Ennen nettikauppaa Helsinkiin tultiin kauempaakin ostoksille ja uusia tuulia haistelemaan.
Muotinäytökset ja mannekiinikoulut
Helsinkiin perustettiin 1950-luvun alussa useita mannekiinikouluja, joista tunnetuimman perusti Sanelma Vuorre. Niihin menivät tietysti kansainvälisestä mannekiinin tai valokuvamallin urasta haaveilijat mutta myös kaupunkiin muuttaneet maalaistytöt, jotka halusivat saada tapakoulutusta ja sen mukanaan tuomaa itsevarmuutta ja luontevuutta uudessa jännittävässä miljöössä.
Muotinäytökset olivat seurapiiritapahtumia, jotka tarjosivat tähtiloistetta ja ruokkivat etenkin nuorten naisten haaveita. Samalla ne tietysti markkinoivat suomalaista muotiteollisuutta ja osoittivat, että kyllä meilläkin osataan. Oheisessa Suomen Mannekiinikerhojen Liitto Oy:n mainosfilmissä kaikki nämä elementit ovat nähtävissä sukupuoliroolien pönkittämisen ohella:
Hallitse lihaksesi ja hermosi, tule mannekiinikouluun (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ajanmies Oy esittelee miesten muotia vuonna 1958 (kesto 3:39)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Sosiaalinen kontrolli heikkenee
Yhteiskunnallisen ilmapiirin vapautuminen ja sosiaalisen kontrollin löystyminen tekivät pukeutumisestakin vapaampaa ja rennompaa. Kapinalliset ja rohkeat yksilöt ja ryhmät ovat pukeutumisellaan haastaneet valtakulttuurin normeja ja toteuttaneet itseään. Ensimmäinen pukeutumisellaan erottunut alakulttuuri oli Helsingissä sakilaiset 1910-luvulla.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue lisää
YLE: Aikamatka arkeen: Pukeutuminen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Muodin Grand Old Lady Sanelma Vuorre (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kirjallisuutta
Anttila, Marika: Tekstiilit ja pukeutuminen 1600–1800-luvuilla Suomessa – Tarkastelussa Oulun kaupunkikaivausten tekstiililöydöt. Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta, arkeologian pro gradu -tutkielma 2022. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202205272434.pdf(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Forsström, Riikka: Kaunis turhuus – ylellisyys ja nautinnot yksinvaltiuden ajan Ranskassa. Otava 2011.
Karumo, Veikko & Järvi, Olavi: Miehen kirja. Käytöstavat, pukeutuminen, pöydän antimet. Kustannusyhtiö Otava 1953.
Naisten pitkä tie ravintolaan https://www.nostalgisetnaiset.fi/naisten-pitka-tie-ravintolaan/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Pohjolan peruukkien vuosisadat https://agricolaverkko.fi/review/pohjolan-peruukkien-vuosisadat/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Salo, Merja: Muodin ikuistajat: muotivalokuvaus Suomessa. Taideteollinen korkeakoulu 2005.
Utrio, Kaari & Savikko, Sari: Bella donna: Kaunis nainen kautta aikojen. Tammi 2001.
