Westerbergin kauppapuutarha
Puutarhamestari Julius Brauns ehti syksyllä 1851 muuttaa Töölöstä Punanotkoon ja ilmoittaa myyvänsä siellä vihanneksia, mutta hän kuoli ennen seuraavaa kevättä, jolloin kaupunki haki uutta vuokralaista jäljellä olevaksi 29 vuodeksi eli vuoden 1880 loppuun. Syksyyn 1852 mennessä viljeleväksi vuokralaiseksi tuli puutarhamestari Mathias Westerberg. Hän oli syntynyt Ruotsissa ja tullut Piikkiön kautta Helsinkiin vuonna 1847.
Westerbergin puutarhan sijaintitieto annettiin sanomalehti-ilmoituksissa useimmiten sen pohjoispuolella kulkevan köydenpunontaradan avulla. Palstalla kasvoi hedelmäpuita, kukkasipuleita sekä juureksia 1850-luvun alussa. Kymmenen vuotta myöhemmin mainitaan perunat ja kaalit. Kasvien lisäksi myytiin laajaa siemenvalikoimaa. E. G. Palmén toteaa:
Muita melkein keskikaupungilla sijaitsevia seutuja pidettiin 1870-luvulla laitakaupunkiin kuuluvina. Olipa silloin koko matkustuksen veroista lähteä siemeniä ostamaan Westerbergin puutarhaan, sillä tasoitettua Ratakatua ei ollut.
Mathias Westerberg kuoli 1.9.1876. Tämä muodosti pienen ongelman kaupungille, sillä Westerberg oli edellisinä vuosina 1,200 markan vuosipalkkiota vastaan huolehtinut kaupungin puistojen ja istutusten hoidosta. Punanotkon rakennukset, jäljellä ollut vuokra-aika ja irtaimisto jäivät tyttärelleen Amanda Sofialle.
Sundsténin kauppapuutarha ja kasvihuoneet
Vasta vuonna 1882 kaupunki pääsi solmimaan uuden vuokrasopimuksen puutarhamestari Fridolf Sundsténin kanssa. Hän oli syntynyt Karjalohjalla ja saatuaan alkuopin kotimaassa opiskellut Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Samaan aikaan kun naapuriin valmistui Johanneksen kirkko, Sundstén rakennutti vuokra-alueelleen kukkakaupalle tarkoitetun kasvihuoneen, johon asiakkaat astuivat kadulta. Vuonna 1892 siellä sanottiin olleen 6000 ruusua.
Kaupunginvaltuuston asiakirjoissa 1898 puhutaan jo entisestä huvilasta Röddäld ja todetaan, että Sundsténilla oli huvilatontin jäänteinä vuoteen 1900 vuokralla tontit 6 ja 7 Ratakadulla. Kaupungin kehityksen vuoksi Sundsténin aika Punanotkossa päättyi vuonna 1903, jolloin hän keskitti toimintansa Meilahteen.
Kesällä 1904 uutisoitiin otsikolla Häviävä Helsinki:
Näinä päivinä revitään pois Punanotkon entisellä huvila-alueella olevat vanhat puurakennukset, ja notko tasoitetaan uuden asemakaavan mukaiseksi. Notkossa on monta vuosikymmentä ollut kukkais-, hedelmä- ja keittiökasvitarha. [...] Höysteistä puutarhamultaa viljeli hra S. viime vuoden kevääseen saakka, jolloin se tarvittiin kaupungin omiin istutuksiin.
Lähteet
Kartat
Helsingin kaupunginarkisto. Historialliset osittaiskartat. Villan Röddäld No 74.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunginarkisto. Historialliset yleiskartat. Geographisk Charta Över Helsingfors Stad.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunginarkisto. Historialliset yleiskartat. Plan Charta Öfver Den Delen Af Helsingfors Stads Ägor.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kansallisarkisto. Kaupunkikartat (kokoelma). Helsinki Ic* 29/- - Plan Ritning öfver Helsingfors Stad dels Copierad, dels Transporterad och Afmätt den...; +Förteckning på Afbrände Byggnader.
Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/8–14 Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista (1776–1777).
Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/16 Töölö / Tölö; Nautintaselitelmä kaupungin pelloista 1784–1784.
Muut arkistolähteet
Helsingin kaupunginarkisto. Kaupunginhallituksen mietinnöt 1898.
Helsingin kaupunginarkisto. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1875 –1878.
Helsingin kaupunginarkisto. Maistraatin pöytäkirjat 14.9.1778 §1, 28.8.1820 §3, 25.1.1841 §14, 21.8.1850 §4, 30.9.1850 §12, 13.11.1850 §8
Helsingin kaupunginarkisto. Sekalaiset rakennuspiirustukset. Kasvihuone (Villan Röddäld No 74) (piirustuksen etupuoli) (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Muut lähteet
Folkwännen 4.11.1863
Helsingfors Dagblad 3.9.1876
Helsingfors Tidningar 15.08.1849, 4.10.1851, 19.5.1852, 29.5.1852, 11.9.1852, 6.10.1852, 21.12.1853
Det Sundsténska plantaget. Lördagsqvällen 12.3.1892
Uusi Suometar 30.7.1904
Fridolf Sundstén. Puutarha 12/1908
Kirjallisuus
Fredrikintori. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet.
Nummi, Aimo. Puutarhakaupan historia. Siemenkauppiaitten yhdistys. 1997
Nuutinen, Heikki. Johanneksen kirkko 100 vuotta. 1991
Palmén, E. G. Helsinki 1800-1900. Rakennustoiminta ja tonttiarvo. 1907
