Carlstedtin pelto ja puutarhamestari Fillmer
Kaupungin tullien ulkopuolisia viljelyalueita kutsuttiin usein vuokraajan tai omistajan nimellä, jota voitiin käyttää vielä kauan sen jälkeen, kun nimen kantaja oli kuollut. Niinpä Erottajan viljelmäänkin viitattiin Carlstedtin peltona vielä 1800-
-luvun alussa, vaikka Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninrahastonhoitaja Arvid Carlstedt oli kuollut jo vuonna 1743 ollessaan pikkuvihaa paossa Tukholmassa.
Helsingin maistraattia Arvid Carlstedtin hallussa ollut alue alkoi kiinnostaa alkuvuodesta 1755, kun kuninkaallisen määräyksen voimalla yritettiin saada järjestystä kaupungin ympärillä oleviin viljelysmaihin. Kuolinpesän edustajana maistraatin eteen kutsuttu Carlstedtin veli ei osannut selittää, mihin alueen hallinta perustui, eikä siitä löydetty muuta asiakirjamainintaa kuin naapuripalstan myynti keväällä 1738. Kaupungin hallinnolla ei siis ollut vaikeuksia saada viljelysmaa hallintaansa.
Maistraatilla oli myös valmiina halukas vuokralainen, puutarhamestari Olof Fillmer, jonka kanssa tehtiin 14.4.1755 kymmenen vuoden vuokrasopimus. Fillmer oli kotoisin Ruotsista ja hänen vaimonsa Christina Ljung oli puutarhamestarin tytär Tukholmasta. Päivää ennen vuokrasopimuksen solmimista heille syntyi Helsingissä tytär, eli vaimokin oli jo kaupungissa. Perheessä oli ennestään 9-vuotias Anna Christina ja 6-vuotias Margareta.
Olof Fillmerin vuokralaisuudesta ei tullut pitkää eikä myöskään kovin menestyksekästä. Hän kuoli 38-vuotiaana kuumetautiin keskellä kesää 1757. Leskelle jäi enemmän velkaa kuin omaisuutta. Kahden vuoden leskeyden jälkeen hän solmi uuden avioliiton kesällä 1759 puutarhamestari Jonas Nybergin kanssa.
Puutarhamestari Nyberg ja hänen leskensä
Jonas Nyberg neuvotteli kesällä 1762 maistraatin kanssa ja sai omiin nimiinsä 25 vuoden vuokrasopimuksen. Viisi vuotta myöhemmin hänen vuokra-alueestaan piirrettiin kartta, jossa viljelyskelvottoman kivikon ohella oli 5 tynnyrinalaa ja 13 kapanalaa peltoa sekä 22 kapanalaa niittyä eli nykymitoin yhteensä noin 30 000 neliömetriä (kolme hehtaaria) tai neljä tavanomaista jalkapallokenttää. Karttaan on merkitty myös puutarhamestarin perheen asuinrakennukset tien varressa.
Jonas Nyberg menetti vaimonsa Christina Ljungin kuolemalle keväällä 1767. Koska puutarhanhoito oli helpompaa vaimon kanssa ja hoidettavaksi oli jäänyt 5-vuotias tytär, Jonas Nyberg solmi uuden avioliiton marraskuussa kirkkonummelaisen rusthollarin Christina-tyttären kanssa. Kun Jonas Nyberg kuoli 46-vuotiaana joulukuussa 1780, 40-vuotias Christina jäi leskeksi ja viljelmän haltijaksi. Toisin kuin kaimansa hän ei solminut uutta avioliittoa vaan jatkoi viljelmää omissa nimissään. Neljä vuotta myöhemmin tehdyssä vuokra-alueiden listauksessa alue oli puutarhamestari Nybergin lesken plantaasi, jossa kasvatettiin ensisijaisesti keittiökasveja, mutta myös jossain määrin tupakkaa. (Tupakanviljelystä kertoo erillinen artikkeli tällä sivustolla.)
Aivan yksin Christina Nyberg ei ahertanut, vaan hän palkkasi avukseen Ruotsissa syntyneen ja kouluttautuneen puutarhamestarin Erik Ytterlin, jota aluksi kutsuttiin myös kisälliksi. Kun vuokrakauden loppu häämötti vuoden 1791 lopussa, Christina aloitti hyvissä ajoin kaupungin hallinnon kanssa neuvottelut jatkosta. Osa kaupungin vanhimmista oli tyytyväisiä viljelmän kuntoon ja käyttöön ja osa puolestaan tyytymättömiä. Ilmassa oli suunnitelmia torista, joka tuhoaisi merkittävän osan viljelyalasta, joten lopulta nähtiin parhaaksi, että ei haettu uutta vuokraajaa vaan annettiin Christina Nybergin jatkaa viljelyä syksyyn 1794 korotetulla vuosivuokralla.
Niinpä Christina Nyberg otti vuokrakauden jatkon uudelleen esille kesällä 1794. Jälleen mielipiteet siitä, oliko palstan viljely parantunut merkittävästi, jakautuivat kaupungin hallinnossa. Tehdyssä katselmuksessa todettiin, että suurin osa viljelyalueesta kasvoi puutarhakasveja ja näiden välissä kulki suoria käytäviä. Kaunistuksena oli syreenejä ja tullin puolella erilaisia puita, ainakin pajuja ja pihlajia. Yleisten vaatimusten mukaisesti viljelmä oli aidattu. Äänestysten jälkeen Christina Nyberg sai kymmeneksi vuodeksi uuden vuokrasopimuksen, mutta sen ehtona oli joukko parannuksia, kuten marjapensaiden istutus.
Lokakuussa 1798 tehdyn katselmuksen nojalla kaupungin hallinnossa kuitenkin päätettiin irtisanoa Christina Nybergin vuokrasopimus. Asuntonsa ja elinkeinonsa säilyttämiseksi Christina Nyberg teki tietenkin kaikkensa ja valitti maaherrallekin. Mutta mikään ei auttanut.
Gustaf ja Maria Lampenius
Syyskuussa 1799 järjestetyn huutokaupan vuokraoikeudesta voitti Gustaf Lampenius. Hän oli tullut Helsinkiin rengiksi ja mennyt syksyllä 1792 naimisiin Helsingin pitäjässä syntyneen Maria Michelsdotterin kanssa. Viisi vuotta myöhemmin hän sai porvarisoikeudet ja oli Dahmin viljelmää nykyisen Kaisaniemen puiston vierellä vuokrannut puutarhamestari.
Kaksi viljelysaluetta ei hänelle riittänyt. Vuonna 1810 hänen nimissään oli myös kaupungin ryytimaasta katsoen toisella puolen tietä sijainnut pieni puutarha, jonka paikalla on nyt Bulevardin itäpään kortteli Riikinkukko (62). Puutarhassa kasvoi ainakin omenoita, joiden varastamista selviteltiin syksyllä 1815.
Kun Gustaf Lampenius kuoli 54-vuotiaana 14.5.1819, hänen perukirjaansa merkittiin puoli tusinaa omistettua tai vuokrattua viljelysaluetta. Hänet haudattiin Vanhan kirkon puistoon, jossa on edelleen hänen hautakivensä.
Maria Lampenius ja hänen yliopistossa kouluttautunut poikansa Gustaf pitivät kiinni viljelyalueista. Kaupungin ryytimaan vuokrasopimuksen hallinta päättyi vasta vuonna 1829. Jo kaksi vuotta aiemmin tontin aiempien asuinrakennusten paikalle oli rakennettu Helsingin ensimmäinen teatteri. Tästä huolimatta kaupunki tarjosi jäljellä olevaa aluetta vielä vuokralle kymmeneksi vuodeksi ja sai vuokralaisekseen kauppias Gustaf Fredrik Kåhlmanin. Samalla kun hänen palkollisensa työskentelivät viljelmällä, sen itäpuolelle istutettiin Esplanadia ja länsipuolelle Bulevardia.
Vaikka kaupunki oli jo myynyt ryytimaan pohjoisosaan kaavoitetusta korttelista 95 Pohjois-Esplanadin tontteja, se ehkä vanhasta muistista tarjosi viljelyaluetta muiden maiden mukana vuokralle tammikuussa 1840. Huutokauppapäivänä ryytimaan vuokrausta ei kuitenkaan pöytäkirjan mukaan annettu tarjolle.
Lähteet
Kartat
Helsingin kaupunginarkisto. Historialliset yleiskartat. Geographisk Charta Över Helsingfors Stad. (1763)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunginmuseo. Geometrisk Charta öfver Trädgårdsmästaren Nybergs åker utom Esbo tullen.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin kaupunginmuseo. Katsauskartta Korkeavuorenkadun jatkon ja Erottajan välillä olevan Esplanadiosan järjestelyyn. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kansallisarkisto. Kaupunkikartat (kokoelma). Helsinki Ic* 29/- - Plan Ritning öfver Helsingfors Stad dels Copierad, dels Transporterad och Afmätt den...; +Förteckning på Afbrände Byggnader.
Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/8–14 Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista (1776–1777)
Kansallisarkisto. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. B7Helsinki:31/16 Töölö / Tölö; Nautintaselitelmä kaupungin pelloista 1784–1784
Riksarkivet. Lantmäteristyrelsen. Lantmäteristyrelsens leverans 1892. Geometrisk grundrijtning öfver stapelstaden Hellsingfors i Nyhland, och alle des tillhörige åkrar, afmätte anno 1696 af sahl. Lars Forsell, renoverat och beskrefven anno 1701.
Muut arkistolähteet
Helsingin kaupunginarkisto. Helsingin raastuvanoikeus. Perukirjat. Olof Fillmer, Chistina Nyberg, Gustaf Lampenius (#313 & #878)
Helsingin kaupunginarkisto. Kiinteistökortisto. Kortteli 95
Helsingin kaupunginarkisto. Maistraatin pöytäkirjat 5.4.1755 §15, 12.4.1755, 14.4.1755, 23.7.1755, 21.7.1762 §2, 14.9.1778 §1, 3.3.1790 §2, 1.9.1790 §6, 1.12.1790 §4, 14.9.1791 §5, 4.6.1794 §2, 4.8.1794 §11, 3.9.1794 §16, 6.9.1794 §1, 8.9.1794 §6, 10.9.1794 §1, 13.9.1794 §1, 4.3.1799 §7, 16.3.1799, 3.4.1799 §5, 4.5.1799 §9, 8.5.1799 §13, 5.6.1799 §11, 23.9.1799 §1, 2.11.1799 §2, 18.11.1799 §4, 2.12.1799 §4, 14.12.1829 §3, 11.1.1840
Kansallisarkisto. Espoon seurakunta. Rippikirja 1840–1846, 135
Kansallisarkisto. Helsingin seurakunta. Kastetut; vihityt; haudatut; rippikirjat 1785–1794, 91, 115, 230; 1795–1805, s. 185; 1806–19, 177; Lastenkirja 1789–1804
Kansallisarkisto. Helsingin kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat KäO:4. 19.9.1815 §1
Tukholman kaupunginarkisto. Perukirjat 1739/2:937. 1758/3:39
Painetut lähteet
Helsingfors Tidningar 5.12.1829, 21.2.1829, 8.1.1840
Hultin, Arvid: En beskrivning över Helsingfors vid slutet av 1700-talet. Förhandlingar och uppsatser 25. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 105. 1911
Donner, Harry: Hautakirjoitukset Helsingin vanhan kirkon puistossa. Suomen sukututkimusseuran vuosikirja XVI 1932. 1934, 200–207
Kirjallisuus
Esplanadi – Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. 2017
Bulevardi. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja kehittämissuositukset. 2019
