Hyppää pääsisältöön

Leo Mechelin – kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja

Leo Mechelin (1839–1914) oli Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja 1870- ja 1890-luvuilla. Hänen puheenjohtajakausillaan Helsinki kehittyi ja kasvoi nopeasti.

Senaattori Leo Mechelin oli Suomen suuriruhtinaskunnan ajan merkittävimpiä politiikan ja talouselämän vaikuttajia. Hän oli muun muassa perustamassa Nokia-yhtiötä, Yhdyspankin (nykyisin Nordea) toimitusjohtaja, Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston (nykyisin Helsingin ylipisto) lainopin ja valtio-oikeuden professori, senaattori ja senaatin varapuheenjohtaja (nykyisin pääministeri), valtiopäiväedustaja sekä kansanedustaja.

Vaaleilla valittu Helsingin kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa tammikuussa 1875, jolloin astui voimaan asetus kaupunkien kunnallishallinnosta. Tuolloin kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Leo Mechelin, joka oli saanut eniten ääniä valtuustovaaleissa. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1875–1878 ja 1891–1899 sekä valtuuston puheenjohtaja vuosina 1875–1876, 1878 ja 1892–1899. Lisäksi Mechelin toimi valtuuston useissa valiokunnissa.

Leo Mechelin vaikutti keskeisesti Helsingin valtuustohallinnon aloittamisessa ja vakiinnuttamisessa sekä kaupungin suurissa hankkeissa 1800-luvun lopulla. Näin Leo Mechelin oli kehittämässä ja luomassa modernia, nopeasti kasvavaa ja laajenevaa Suomen taloudellista ja kulttuurista pääkaupunkia.

Mechelinin kauden saavutukset pääkaupungin kehittämiseksi

Vuonna 1875 Mechelinin johtaman valtuuston ensimmäisinä tehtävinä oli valtuustohallinnon järjestäminen, kuten valtuuston työjärjestyksen tekeminen sekä kokoustilojen ja kanslian järjestäminen. Lisäksi perustettiin valmisteluvaliokunta, jonka tehtäväksi tuli valmistella valtuuston puheenjohtajan johdolla valtuuston kokousten esityslistat ja päätösesitykset. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Leo Mechelin oli valmisteluvaliokunnan puheenjohtaja, ja näin hän pääsi ohjaamaan kaupungin päätöksentekoa eli sitä, mitä asioita tuli valtuuston käsiteltäväksi ja minkälaisia päätöksiä tehtiin.

Kun Leo Mechelinin oli Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1870-luvulla, valtuuston ohjaamia suurimpia hankkeita oli kaupungin vesijohtoverkoston rakennuttaminen, johon liittyvään päätöksentekoon Leo Mechelin osallistui aktiivisesti. Muita Mechelinille tärkeitä valtuustoasioita olivat 1870-luvulla muun muassa venäläisen teatterin (nykyisin Aleksanterin teatteri) rakentaminen, ensimmäisen kansankirjaston (nykyisin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjasto) perustaminen, työväenkysymykset sekä kaupungin poliisilaitoksen ja terveydenhoidon kehittäminen. Lisäksi Leo Mechelin esitti jo varhain vuonna 1875, että kaupungintalo olisi Vanhan raatihuoneen sijaan viereinen Seurahuoneen talo, josta tulikin vuonna 1913 Helsingin nykyinen kaupungintalo.

 

Venäläistämistoimien vuoksi Leo Mechelin joutui eroamaan senaattorin tehtävästään vuonna 1890. Tämän jälkeen hän keskittyi jälleen työskentelyyn Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 1891 alkaen. Mechelinin toisella valtuustovuosikymmenellä 1890-luvulla hänen ajamiaan ja johdollaan eteenpäin vietyjä merkittäviä hankkeita olivat muun muassa Helsingin satamarata sekä satama- ja makasiinirakentaminen, Helsinki–Turku-rantarata, kunnallisen sairaalan laajentaminen kulkutautisairaalalla eli Marian sairaalalla, uudet kansakoulurakennukset, raitiotieverkoston laajentaminen ja sähköistäminen sekä uusien kaupunginosien (Kallio, Sörnäinen, Katajanokka, Ullanlinna, Eira ja Töölö) kaavoittaminen.

Vuosisadan lopulla Helsingin merkittäviä kulttuurihankkeita, joissa Mechelinin johdolla kaupunginvaltuusto oli aktiivisesti mukana, olivat muun muassa Kansallismuseon ja Kansallisteatterin rakennushankkeiden aloittaminen sekä Walter Runebergin tekemä Aleksanteri II:n muistopatsas Senaatintorilla ja Robert Stigellin tekemä Haaksirikkoiset-veistos Tähtitorninmäellä.