Vesijohto Helsinkiin

Rakennustöiden johtajaksi Neptun asetti sveitsiläisen insinöörin Robert Huberin (1844–1905), ja työt alkoivat 1.11.1872. Neptun-yhtiö joutui kuitenkin vuonna 1875 taloudellisiin vaikeuksiin Saksassa vaikuttaneen laman seurauksena, minkä takia kaupunki lunasti keskeneräisen vesilaitoksen ja varmisti siten yhtiölle varat töiden loppuun saattamiseksi.

Valmisteilla oleva vesijohto osoitti tärkeytensä kesällä 1875, kun vakava tulipalo pääsi leviämään Eerikinkatu 10:stä kohti etelää pohjoistuulen yllyttämänä ja tuhosi tai vaurioitti yli kymmentä taloa, joista suuri osa oli puutaloja. Paloa seuranneena päivänä 1.7.1875 Suomalainen Wirallinen lehti kirjoitti muun muassa: ”Wedenpuute oli suuri nyt niin kuin ennenkin ja kaikki lienewät toiwoneet, että wedenjohto olisi ollut walmiina, niin tämmöistä onnettomuutta ei olis tapahtunut.”

Vesijohto avattiin yleiseen vedenjakeluun 1.12.1876. Tätä päivämäärää pidetään vesilaitoksen perustamispäivänä, vaikka jo aiemmin laitosta oli koekäytetty ja vettä johdettu kaupunkiin kaasulaitoksen luona (kutakuinkin Kiasman kohdalla) olevaan vesipostiin.

Veden suodatus eli varsinainen puhdistus aloitettiin kuitenkin vasta seuraavan vuoden heinäkuussa, ja lopullisesti johtoverkko siirtyi Neptun-yhtiöltä kaupungin omistukseen ja hallintaan vuonna 1880. Vesilaitos sai nimekseen Helsingin kaupungin vesijohtokonttori – Helsingfors stads vattenledningskontor. Vesijohtokonttorin kautta kiinteistöistä vastaavat kaupunkilaiset ja talonomistajat saattoivat tilata käyttövesiputken kaupungin torviverkosta oman tontin sulkuhanaan.

Käyttövesi oli peräisin Vantaanjoesta, josta se nostettiin vesivoimalla puhdistettavaksi Vanhankaupungin kohdalla kahden jokihaaran välissä olevaan vedenpuhdistamoon silloisella Siltasaarella, nykyisellä Kuninkaankartanonsaarella. Kolme suodatinallasta muodostivat yhdessä yli 50 m halkaisijaltaan olevan ympyränmuotoisen säiliön, jonka sisällä altaat oli rakennettu säteittäin keskustan ympärille. Suodatinaltaat olivat kattamattomat, ja vedenpuhdistus perustui mekaaniseen suodatukseen. Altaissa oli kussakin noin 1,7 metrin paksuudelta eri karkeusastetta olevia kiviaineksia aina pohjan päänkokoisista murikoista pinnan hienoon hiekkaan. Tämä pyöreä suodatinrakennus on edelleen saarella Tekniikan museona.

Näin puhdistettu vesi jatkoi matkaansa pumppulaitoksen avulla kohti Eläintarhan Alppilassa sijaitsevaa vesisäiliötä. Nykypäivänä vesilinnanmäellä sijaitsee huvipuisto Linnanmäki. Aivan vanhan vuoristoradan kyljestä alueen ulkopuolelta voi hahmottaa 1876 valmistuneen, suorakaiteen muotoisen vesisäiliön, joka kuitenkin näyttäytyy neljä kertaa suurempana myöhempien laajennusten takia. Pyöreä vesilinna on vuodelta 1938.

Vesilaitoksen ensivuosikymmeninä vesihuolto haki toimintavarmuutta. Putkia halkesi talvipakkasilla, koska putkia ei ollut laskettu tarpeeksi syvälle ja niitä ympäröivä maa-aines oli osittain kookasta louhittua kiveä, joka päästi pakkasen putkien luo. Myös veden jakeluverkon vedenpaineessa oli häviötä ja Eläintarhan vesisäiliössä ilmeni vuoto. Vesilinnaa laajennettiin vuosina 1902 ja 1914 ja vielä 1920-luvulla. Avoimet suodatinaltaat Vanhassakaupungissa olivat alttiita säälle ja työläitä huoltaa, ja niiden suodatuskapasiteetti oli riittämätön. Kuninkaankartanonsaarelle valmistuikin katettuja lisäsuodattimia vuonna 1895. Veden laatua alettiin tutkia säännöllisesti, ja seuraavan vuosisadan alussa siirryttiin kemialliseen vedenpuhdistukseen, jolloin vedenpuhdistamo sai myös oman laboratorion vuonna 1909. Veden kulutus lisääntyi merkittävästi johtoverkon laajentumisen myötä. Kun vuonna 1878 putkia oli laskettu Helsingin katujen alle yhteensä 25 km, oli niitä 1920-luvun alussa jo 150 km.

Nykypäivänä helsinkiläisten käyttövesi otetaan Päijänteestä 120 kilometriä pitkää Päijänne-tunnelia pitkin. Vesi puhdistetaan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksissa. Nykyinen Vanhankaupungin vedenpuhdistamo sijaitsee Lahdentien länsipuolella. Se on rakennettu 1920-luvulla, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen vedenpuhdistustekniikan päivittyessä. Näin vanha Kuninkaankartanonsaaren puhdistamo jäi pois käytöstä 1900-luvun kuluessa. Voit lukea lisää nykypäivän vedenpuhdistuksesta HSY:n verkkosivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (avautuu uuteen ikkunaan).