Käyttämäsi selain on vanhentunut ja se saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, kun vierailet muilla verkkosivuilla. Päivitä selain uusimpaan saatavilla olevaan versioon.
Eduskunnan talot
Eduskunnan talot
Jaa
Eduskunnan talot
Lukuaika: min.
Lyhyt tiedote yli sata vuotta sitten ilmestyneessä lehdessä kuvastaa yhtä käännettä kertomuksessa, joka kulkee halki Suomen historian vuosikymmenten ja on jättänyt jälkensä Helsingin katukuvaan. Valitettavasti useat kertomuksen tärkeät vaiheet on tuhottu, mikä antaa ajattelun aihetta nyt, kun uusi purkamisen ja rakentamisen aalto velloo pääkaupungissamme. Täällä ei ole liian monta monumentaalista ja historiallisesti merkittävää rakennusta.
Kirjoittaja:
Jessica Parland-von Essen
5. toukokuu 2025
Uusi Suomi 31.5.1924. Kuvaaja: Kansallisarkiston digitaaliset kokoelmat
Vuonna 1863 Suomen säädyt kokoontuivat maapäiville Georg Theodor Chiewitzin (1815–1862) piirtämälle Ritarihuoneelle, joka oli valmistunut sopivasti vuotta aiemmin. 1880-luvulla talo alkoi tuntua ahtaalta, mutta onneksi vuonna 1891 aatelittomat säädyt pääsivät kokoontumaan uuteen Säätytaloon, jonka oli piirtänyt Carl Gustaf Nyström (1856–1917). Päätykolmiossa olevat veistokset tulivat vasta 1900-luvun alussa, kun syntyi tarve kuvata suhdetta keisariin.
Säätytalo uutena ja ilman päätykolmion veistoksia. Kuvaaja: Museovirasto / K. E. Ståhlberg
Tilanpuutteen takia Säätytaloa ei voinut käyttää, kun yksikamarinen eduskunta aloitti toimintansa 1907. Tuolloin vapaapalokunnan talosta löydettiin sopiva sali. Tämänkin rakennuksen oli piirtänyt suosittu ja arvostettu arkkitehti, Chiewitzin oppilas Theodor Höijer (1843–1910), ja se oli valmistunut 1889. Talo seisoi Ateneumin takana olevalla tontilla nykyisen Keskuskadun varrella. Eduskunta kokoontui siellä vielä 1910. Vapaapalokunnan talo purettiin 1967 – Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna.
Hakasalmenkatu 3 (nykyinen Keskuskatu 7), VPK:n talo. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema, 1889 valmistunut rakennus sopi hyvin yhteen viereisen Ateneumin kanssa, jonka Höijer myös oli suunnitellut. Talon juhlasali oli Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen istuntopaikka 1907–10, koska Säätytalo oli 200 edustajalle liian pieni. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Suomeen haluttiin tietysti kuitenkin asianmukainen eduskuntatalo, ja asiasta järjestettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 1907. Eliel Saarisen voitokas suunnitelma käsitti kansallisromanttisen monumentaalisen rakennuksen, joka oli sijoitettu Tähtitorninmäelle. Muitakin paikkoja ehdotettiin.
Keisari ei hyväksynyt Eliel Saarisen suunnitelmaa Suomen eduskuntataloksi. Hän piti sitä liian kalliina, mutta ehkä se oli myös liian mahtipontinen ja kansallisromanttinen suuriruhtinaskunnalle. Kuvaaja: Eliel Saarinen
Erinäiset sodat ja kriisit tulivat väliin ja suunnitelmat saivat uutta vauhtia vasta 1920-luvulla, kun saavutettu itsenäisyys teki eduskunnan asemasta entistä ajankohtaisemman. Tuohon aikaan eduskunta kokoontui Heimolan talossa nykyisellä Yliopistonkadulla, jossa myös tehtiin päätökset Suomen itsenäisyydestä.
Heimolan oli piirtänyt Onni Tarjanne (ent. Törnqvist, 1864–1946), ja se oli valmistunut 1911. Eduskunta kokoontui talossa sen valmistumisesta uuden eduskuntatalon valmistumiseen eli vuoden 1931 alkuun. Heimolan talo purettiin 1969. Tragikoomista on, että tilalle rakennetussa, vuonna 1972 valmistuneessa talossa toimi muiden muassa Helsingin yliopiston historian laitos.
Heimolan talo, jossa Suomen eduskunta kokoontui 1911–1930. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Kokoomuspuolueen kansanedustajia Heimolan eduskuntakahvilassa 1920-luvun lopulla. Vasemmalta Paavo Virkkunen, Emil Lehtinen, Pekka Pennanen ja Yrjö Pulkkinen. Kuvaaja: Museovirasto
Eduskunta muuttaa Heimolasta uuteen Eduskuntataloon 15.1.1931. Eduskunnan muutettua istuntosalista tehtiin tanssipaikka. Kuvaaja: Museovirasto / Aarne Pietinen
Vuonna 1924 järjestetyn kilpailun aiheena oli uuden eduskuntatalon sijainti, ja voittajaksi valittiin Arkadianmäki. Sen jälkeen tarvittiin vielä itse rakennuksen piirustukset, jotka valittiin toisella kilpailulla. Itsenäisyyden pian täyttäessä kymmenen vuotta laskettiin vihdoin uuden eduskuntatalon peruskivi Töölössä. Rakennuksen oli piirtänyt Johan Sigfrid Sirén (1889–1961), ja se vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.
Eduskuntatalon peruskiven laskeminen Helsingissä 2.4.1927. Ministeri Wäinö Wuolijoki lukee rakennuksen perustukseen kätkettäviä asiakirjoja. Kuvassa vasemmalla Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander, eduskunnan puhemies Paavo Virkkunen, varapuhemiehet Jaakko Keto ja Jalo Lahdensuo sekä muita kutsuvieraita. Kuvaaja: Museovirasto