Meilahti

Mitä yhteistä on Antti Litjalla, Uuno Klamilla, Maria Åkerblomilla ja Ester Toivosella? He ovat asuneet Meilahdessa, joka tunnetaan nykyisin pääministerin ja presidentin virka-asunnoista, Seurasaaresta ja suuresta sairaala-alueesta. Ruotsinkielinen nimi Mejlans esiintyy 1600-luvun asiakirjoissa eri kirjoitusmuodoissa mutta saattaa olla saksalaista alkuperää. Nimi on viitannut Helsingin pitäjän palkkatilaan, jonka alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1906.
Kirjoittaja:
Eva Sundgren
10. heinäkuu 2023

Helsingin kaupunki päättyi 1900-luvun alussa pohjoisessa Töölön tulliin, jonka jälkeen alkoi maaseutu. Mannerheimintie 114:n kohdalla oli vielä 1910-luvulla Reijolan eli Grejuksen huvila-alueen huvila numero 5. Meilahden ensimmäiset kerrostalot rakennettiin nopeaan tahtiin vuosina 1938–39 ja Sudenkatu muutettiin Töölöntullinkaduksi.

Töölön tulli oli ennen Helsingin kaupungin ja maalaiskunnan rajamerkki. Nykyään se erottaa Töölön ja Meilahden, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1906. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Sakari Pälsi
Töölön tulli oli ennen Helsingin kaupungin ja maalaiskunnan rajamerkki. Nykyään se erottaa Töölön ja Meilahden, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1906. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Sakari Pälsi
Näytä kartalla
Tullinpuomin talo valmistui 1941. Talossa oli ravintola Tullinpuomi ja elokuvateatteri Sininen kuu. Ylimmän kerroksen ravintolassa saattoi nähdä iltapukuisia filmitähtiä elokuvan ensi-iltaa juhlimassa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Aarne Pietinen
Tullinpuomin talo valmistui 1941. Talossa oli ravintola Tullinpuomi ja elokuvateatteri Sininen kuu. Ylimmän kerroksen ravintolassa saattoi nähdä iltapukuisia filmitähtiä elokuvan ensi-iltaa juhlimassa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Aarne Pietinen
Näytä kartalla
Tämä vuonna 1952 otettu kuva havainnollistaa alueen rakentamisen edistymistä. Elokuvateatteri Sininen kuu lakkautettiin vuonna 1986. Ravintola Tullinpuomin paikalla oli 1980- ja 1990-luvuilla Hot Apple -niminen yökerho. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Börje Dilén
Tämä vuonna 1952 otettu kuva havainnollistaa alueen rakentamisen edistymistä. Elokuvateatteri Sininen kuu lakkautettiin vuonna 1986. Ravintola Tullinpuomin paikalla oli 1980- ja 1990-luvuilla Hot Apple -niminen yökerho. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Börje Dilén
Näytä kartalla

Lastensuojelun uranuurtajia

Stenbäckinkadun ja Topeliuksenkadun kulmassa sijaitsevalle tontille rakennettiin vuonna 1910 ”Töölön lastenmaja”, jossa edelleen toimii päiväkoti ja lastenkoti. Rakennuksen suunnitteli Signe Lagerborg-Stenius, yksi Suomen ensimmäisistä naisarkkitehdeista. Lastenkodin perusti Suomen vanhin lastensuojeluyhdistys, vuonna 1893 perustettu Barnavårdsföreningen, jonka perusti Anna af Schultén. Yhdistyksen toiminnassa olivat aktiivisesti mukana myös Aurora Karamzin ja Sophie Mannerheim, joita huoletti etenkin aviottomien lasten korkea kuolleisuus.

Lue lisää:

Signe Lagerborg-Stenius

Sophie Mannerheim

Anna af Schultén (ruotsiksi)

Aurora Karamzin

Kuvassa näkyvä "Töölön lastenmaja" sijaitsee Meilahdessa, sillä Stenbäckinkatu on Töölön ja Meilahden raja. Tähän kortteliin rakennettiin 1960-luvulla useita julkisia rakennuksia, kuten ruotsinkielinen sairaanhoito-oppilaitos ja Helsingin kauppiaitten kauppaoppilaitos. Rakennukset ovat edelleen olemassa, mutta niiden käyttötarkoitus on muuttunut. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen
Kuvassa näkyvä "Töölön lastenmaja" sijaitsee Meilahdessa, sillä Stenbäckinkatu on Töölön ja Meilahden raja. Tähän kortteliin rakennettiin 1960-luvulla useita julkisia rakennuksia, kuten ruotsinkielinen sairaanhoito-oppilaitos ja Helsingin kauppiaitten kauppaoppilaitos. Rakennukset ovat edelleen olemassa, mutta niiden käyttötarkoitus on muuttunut. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen
Näytä kartalla

Mannerheimin lastensuojeluliitto käynnisti jo 1920-luvulla hankkeen uuden Lastenlinnan aikaansaamiseksi. Räjäytystyöt aloitettiin tontilla 1930-luvun lopulla, mutta sotien ja niitä seuranneen pula-ajan takia hanke viivästyi. Elsi Borgin suunnittelema Lastenlinna vihittiin käyttöön 21.10.1947. Rakennuksessa toimi sairaala vuoteen 2018, jolloin lähistölle valmistui Uusi lastensairaala. Lastenlinna on siitä lähtien ollut tyhjillään, ja sen kohtalo on avoin. Lastenlinna sijaitsee Töölössä mutta sopii tähän artikkeliin, koska on kuitenkin Meilahden sairaala-alueen kyljessä. 

Lue lisää:

Elsi Borg

Uusi uljas Lastenlinna

  • Uuden nykyaikaisen lastensairaalan valmistuminen oli sodasta toipuvalle kansakunnalle merkittävä saavutus.
  • Ryhmä hoitajan työasuun pukeutuneita naisia istuu pienessä luentosalissa. Osa tekee muistiinpanoja. Heidän edessään sivuttain kuvaajaan seisoo nainen, jolla on vasemmassa kädessään paperi.
  • Lastenhoitoon panostaminen toi pian hyviä tuloksia: Suomen lasten ja äitien terveys koheni ja lapsikuolleisuus romahti.
  • Suorakaiteen muotoinen paketti vaalean ruskeaa paperia.Sinisellä teksti LASTENLINNA Barnens Borg ja kuva; päällä punainen paperisinetti, jossa P-kirjai

Suomen merkittävin sairaalakeskittymä

Meilahden sairaala-alue on rakennettu vaiheittain ja sisältää erilaisia historiallisia ja arkkitehtonisia kerrostumia. 1930-luvulla rakennettiin Naistenklinikka, joka oli aikanaan Euroopan suurin synnytyssairaala, sekä Tukholmankatu 10, jossa toimi ensin Suomen Punaisen Ristin sotasairaala, sittemmin sairaanhoito-opisto ja viimeksi ammattikorkeakoulu. 

Lastenlääkäri Zaida Eriksson-Lihr oli allergiasairauksien hoidon uranuurtaja, joka perusti Suomeen maailman ensimmäisen allergiasairaalan vuonna 1946. Sairaala toimi aluksi Lauttasaaressa, sitten Töölössä ja vuodesta 1961 Meilahdessa.

Lue lisää: Zaida Eriksson-Lihr

Sotien jälkeen Meilahden sairaala-alueen jättiläiskortteli oli lähinnä metsää ja keskeneräisiä rakennuksia, joissa pikkupojat leikkivät. Perheet kävivät eväsretkillä kallioilla, ja nuoret matkalla Humallahden uimalaan kävivät siellä keräämässä sammakonkutua. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen
Sotien jälkeen Meilahden sairaala-alueen jättiläiskortteli oli lähinnä metsää ja keskeneräisiä rakennuksia, joissa pikkupojat leikkivät. Perheet kävivät eväsretkillä kallioilla, ja nuoret matkalla Humallahden uimalaan kävivät siellä keräämässä sammakonkutua. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Eino Heinonen
Näytä kartalla
Viistoilmakuva pienlentokoneesta Pikku Huopalahden suunnalta kaakkoon. Keskellä kuvaa kohoaa Meilahden sairaalan päärakennus. Pikku Huopalahtea ei ole vielä alettu rakentaa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Viistoilmakuva pienlentokoneesta Pikku Huopalahden suunnalta kaakkoon. Keskellä kuvaa kohoaa Meilahden sairaalan päärakennus. Pikku Huopalahtea ei ole vielä alettu rakentaa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Näytä kartalla

Pikku-Viipuri ja lapsilaumat

Meilahtea rakennettiin sotien jälkeen nopeasti helpottamaan ankaraa asuntopulaa. Kuusitietä kutsuttiin Pikku-Viipuriksi, koska sinne oli muuttanut runsaasti evakkoja Viipurista. Taloissa oli pieniä asuntoja, joiden varustelussa saattoi olla puutteita, esimerkiksi vettä ei tullut tai suihkua ei ollut. Pyykkiä kuivateltiin vuosikymmenien ajan talojen väliin jääneillä kallioilla. Lapsia oli ennen valtavasti ja heillä oli mäkisessä maastossa pulkkamäet ja metsiköissä jännittävät leikkipaikat.  Humallahden uimala eli Humula oli myös tärkeä paikka lapsille. 

Pekka ja hänen koulunsa

Aho & Soldanin vuonna 1961 valmistama lyhytelokuva tutustutti kansainvälisen yleisön kymmenvuotiaaseen koulupoikaan Pekkaan. Ihastuttava värifilmi vie katsojan läpi kevättalvisen Helsingin Kruununhaasta Meilahteen. (13:02 min)
Humallahdelle rakennettiin vuonna 1919 hieno uimala, jossa oli hyppytornit ja erillinen puoli miehille ja naisille. Vuonna 1931 sinne tehtiin kilpauintirata ja vuonna 1952 nyrkkeilylava, jolla tuore maailmanmestari Elis Ask kävi harjoittelemassa. Uimala määrättiin suljettavaksi vuonna 1955 saastuneen meriveden takia ja purettiin muutama vuosi myöhemmin. Nykyään siitä on vielä jäljellä betonisia perustuksia. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Yrjö Lumio
Humallahdelle rakennettiin vuonna 1919 hieno uimala, jossa oli hyppytornit ja erillinen puoli miehille ja naisille. Vuonna 1931 sinne tehtiin kilpauintirata ja vuonna 1952 nyrkkeilylava, jolla tuore maailmanmestari Elis Ask kävi harjoittelemassa. Uimala määrättiin suljettavaksi vuonna 1955 saastuneen meriveden takia ja purettiin muutama vuosi myöhemmin. Nykyään siitä on vielä jäljellä betonisia perustuksia. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Yrjö Lumio
Näytä kartalla
Humallahden uimalan eli Humulan miesten puoli 1920-luvulla. Ajan tavan mukaan uimala oli maksullinen ja sukupuolen mukaan jaettu. Humulassa annettiin uimaopetusta, pidettiin uimakilpailuja ja harrastettiin talviuintia. Uimalan oli rakennuttanut Helsingin Uimarit ry omaksi tukikohdakseen. Kuvaaja: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma
Humallahden uimalan eli Humulan miesten puoli 1920-luvulla. Ajan tavan mukaan uimala oli maksullinen ja sukupuolen mukaan jaettu. Humulassa annettiin uimaopetusta, pidettiin uimakilpailuja ja harrastettiin talviuintia. Uimalan oli rakennuttanut Helsingin Uimarit ry omaksi tukikohdakseen. Kuvaaja: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma
Näytä kartalla
  • Kahvila Mississippi avattiin yleisölle 1928. Tämä kuva on 1930-luvulta.
  • Kahvila Mississippi ränsistyneenä Humallahden kalliolla, Humallahden puistossa.
  • Toimintansa lopettaneen, ränsistyneen kahvilarakennuksen sisustaa vuonna 1969.
  • Auringonottajia ja soutava mies Humallahden rannassa, Meilahdessa. Kallioilla näkyy vielä jo pois puretun Humallahden uimalaitoksen perustuksia.

Lue lisää

Meilahden arboretum

Meilahden kartanon alue

Meilahden huvila-alue

Ympäristöhistoriallinen selvitys

Kun Meilahdessakin oli laaja valikoima kauppoja

Vanha meilahtelainen muistelee

Meilahden sairaala-alue

Rakennushistoriaselvitys

Suomen Kuvalehti 8.9.1934: Naistenklinikka – Helsingin uusin sairaala

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen museo

Yle: Ennenjulkaisematonta kuvaa unissasaarnaaja Maria Åkerblomista ja leijonista – Kaitafilmien omistaja: ”Äitini työnsi leijonia lastenvaunuissa pitkin Meilahtea”

Seurasaari

Kirjallisuutta

Björkstrand, Gustav: Maria Åkerblom. Elämän ja kuoleman lähettiläs. Käsikirjoituksesta suomentanut Mirja Hovila. Schildt 2011.

Hackzell, Kaija & Toppari, Kirsti: Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita. Sanoma Osakeyhtiö / Helsingin Sanomat 1997.

Seppänen, Esa: Tamminiemi eilen ja tänään. Museovirasto 2022.

Lue myös

Asiasanat

kaupunginosat huvilat kartanot sairaalat arkkitehdit

Alueet

Läntinen