Maunula ennen Maunulaa
Maunulasta puhutaan usein kaupunginosana, vaikka se on Oulunkylän kaupunginosan osa-alue. Maunula, ruotsiksi Månsas, on saanut nimensä Oulunkylässä sijainneen Månsasin tilan mukaan. Tilan maita oli nykyisessä Maunulassa, mutta päärakennus oli ja on edelleen Oulunkylässä osoitteessa Kantakyläntie 4. Maunulaksi alue nimettiin vuonna 1945, kun kaupunginhallitus päätti asuntopulan lievittämiseksi rakennuttaa Oulunkylään uuden asuntoalueen. Maunulanpuistoa pidetään usein osana Maunulaa, vaikka se on osa-alue ilman asukkaita. Siihen kuuluu ulkoilumaastoja Keskuspuistossa ja Maunulan uurnalehto, joka on Suomen ensimmäinen pelkästään uurnahautauksia varten rakennettu hautausmaa.
Maunulan ensimmäiset asukkaat asuivat nykyisellä Suursuolla ja nykyisen Maunula-talon kohdalla. Kaikkiaan 19 huvilatontille rakennettiin yhteensä ainakin 30 rakennusta 1900-luvun alussa. Aluetta kutsuttiin läntiseksi huvila-alueeksi erotukseksi Oulunkylän aseman lähettyvillä olleesta itäisestä huvila-alueesta. Oikeastaan talot olivat omakotitaloja, joissa asui Helsingissä työssä käyneitä ammattimiehiä perheineen. Melkein joka huvilassa tai piharakennuksessa asui myös vuokralaisia, joillain huvilanomistajilla jopa kymmeniä kerrallaan.
Viimeisetkin läntisen huvila-alueen rakennukset purettiin kerrostalojen tieltä 1950-luvun lopulla. Tilalle rakennettiin kerrostaloja. Huvilanomistajat saivat korvaukseksi tontit Suursuontien varrelta. Suursuon läntisestä huvila-asutuksesta on jäljellä enää Tammiontie muistona huvila nro 9:n omistajista, uuniseppä Rikhard Tammiosta ja hänen neljästä pojastaan. Myös Lindholmin huvilan nro 1:n omenapuut Maunula-talon aukion ympärillä kertovat nykyisiä rakennuksia edeltävästä ajasta.
Maunula rakentui suurten ikäluokkien mukana
Helsingin kaupunki päätti Maunulan asuinalueen perustamisesta jo vuonna 1945. Varsinaisia kerrostaloja alettiin rakentaa vuonna 1949, kun lainsäädäntö mahdollisti arava-rakentamisen. Sitä ennen rakennettiin vuosina 1946–1947 Metsäpurontien ja Kuusikkotien varteen pienkerrostaloja, joissa oli 39 m2:n suuruisia asuntoja kahdessa kerroksessa. Asuntopulaa helpottamaan tarkoitettu puutaloalue purettiin kokonaan korkeampien kerrostalojen tieltä 1970-luvun alkuun mennessä.
1950- ja 1960-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot olivat pääsääntöisesti yksiöitä ja kaksioita. Maunulassa asui paljon lapsiperheitä, joista monissa oli useita lapsia. Uusille asukkailleen Maunulan yksiöt ja kaksiot olivat silti merkittävä parannus aiempiin asunto-oloihin.
Babitzinin perhe muutti vuonna 1961 Maunulaan Pakilantien 20:n upouuteen 60 neliön kylpyhuoneelliseen kaksioon. Perheessä oli viisi lasta. Tilaa ja mukavuuksia oli silti merkittävästi enemmän kuin edellisessä asunnossa Huvilakadulla. Aiempi asunto oli puulämmitteinen yksiö, jossa ei ollut edes omaa vessaa. Perheen lapset Kirka, Muska, Sammy, Anna ja Ykä tulivat myöhemmin tunnetuiksi muusikoina.
Pienet asunnot aiheuttivat joskus epätavallisia ongelmia. Taidemaalari Sam Vanni (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)halusi jäädä Maunulaan asumaan, mutta hänen asuntonsa, kaupungin vuokrayksiö Metsäpurontie 33:ssa, ei ollut riittävän suuri tilatun seinämaalauksen tekemiseen. Vanni sai poikkeuksellisesti ostaa omakotitalotontin Suursuolta ja rakennuttaa sille ateljee- ja asuinhuoneiston.
Maunulan keskustat
Maunulan ensimmäinen kauppaliike sijaitsi 1920-luvulla Pakilantien ja Metsäpurontien risteyksessä nykyisen Maunula-talon nurkalla. 1950-luvulla tilalle rakennettiin Elannon kauppaliike, "pikamyymälä" ja 1970-luvun alussa sen viereen Elannon alennushalli. 1970-luvulla kauppoja oli myös ostoskeskuksessa Pakilantien toisella puolella. Maunula-talon yhteyteen rakennettu päivittäistavaraliike jatkaa satavuotisella kauppapaikalla.
Maunula rakennettiin nopeassa tahdissa 1970-lukuun mennessä. Enimmillään Maunulassa asui 1960-luvulla yli 12 000 asukasta. Palveluille oli kysyntää, ja toinen keskusta syntyi Saunabaarin liepeille. Elintarvikeliikkeiden lisäksi siellä oli muun muassa elokuvateatteri, joka tosin ehti toimia vain kuusi vuotta ennen kuin televisio teki sen toiminnasta kannattamattoman vuonna 1962.
Palveluja kasvavalle lähiölle
Kaupunki huolehti maunulalaisista rakennuttamalla kansakoulun (nykyinen Maunulan ala-aste, valmistunut 1952) ja useita päiväkoteja, koska alueen äideistä moni oli töissä jo 1950-luvulla. Silloinen oppikoulu, nykyinen Maunulan yhteiskoulun rakennus valmistui vuonna 1959 kannatusyhdistyksen rakennuttamana. Koulu on vanhempi kuin koulurakennus. Se on perustettu jo vuonna 1913 Viipurin Reaalikoulu-nimellä Viipuriin. Maunulaan koulu muutti Kalliosta, jossa se toimi nimellä Vaasanrinteen yhteiskoulu.
Vaikka alue oli rakennettu täyteen ja palveluja oli saatavilla, parannuksia julkisiin palveluihin toivottiin ja lopulta myös saatiin. Nykyinen Suursuon sairaala rakennettiin alkujaan vanhainkodiksi vuonna 1967. Terveyskeskus toimi pitkään ahtaissa tiloissa asuintalon alakerrassa, kunnes nykyinen terveyskeskusrakennus valmistui vuonna 1983.
Väliaikainen vuonna 1952 valmistunut seurakuntatalo sai riittää asukkaille 28 vuoden ajan, kunnes kirkko valmistui vuonna 1980. Sosiaaliviraston rakennus valmistui 1990-luvun alussa. Sosiaalipalveluille oli tilausta, sillä 1970-luvulta 1990-luvulle Maunula oli huonomaineinen ja levoton alue. Etenkin ostoskeskuksen ja sitä vastapäätä olleen lippakioskin liepeillä liikkui huumeiden myyjiä ja käyttäjiä.
Seuraavina vuosikymmeninä rakennettiin joitakin yksittäisiä taloja, kunnes uuden asemaakaavan valmistuttua 2000-luvulla Suursuon ja Tuusulanväylän väliin alkoi rakentua uusi pientaloalue. Myös vuokratalovaltaisella kerrostaloalueella asuu jälleen paljon lapsia. Alueen päiväkotipulaa helpotti vuonna 2020 valmistunut päiväkoti Korento, joka oli Suomen suurin valmistuessaan. Sen alta purettiin vanha alkujaan nuorisotalona toiminut, sittemmin kirjastoksi muutettu rakennus. Vuonna 2016 valmistuneessa Maunula-talossa toimii kirjasto, työväenopisto ja nuorisotalo. Alueen vetovoimaa ovat kasvattaneet hyvät liikenneyhteydet keskustaan ja poikittaisyhteydet itään ja länteen.
Lue lisää Maunulan historiasta:
Maunulan historiaa kaupunginosan omilla sivuilla: https://www.maunula.net/kotiseutu/maunulan-historiaa/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Maunulan alueen arkkitehdeistä: https://www.maunula.net/2005/02/17/vanhan-maunulan-arkkitehdit/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kävelyretkiä Maunulan historiaan: https://www.maunula.net/kotiseutu/kotikaupunkipolku/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Sorsa, Tarmo: Maunulan epäviralliset paikannimet ja nimistökerrostumat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). (Verkkojulkaisu 2022)
Maunula: kaupunginosa keskuspuiston kainalossa.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Toim. Pirkko Poikonen ym., Helsinki. Maunula-seura. 1993.
Meidän rivari: arkkitehti Hilding Ekelundin miljöö elää ja voi hyvin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Toim. Vappu Turunen Riitta Astikainen, Marja Salmela. Helsinki. Asunto Oy Oulunkylän rivitalot, Asukastoimikunta PiLiPaM.2012.
Jauhiainen, Jouko. 100 vuotta koulun aikaa: MAYK 1913-2013: Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio sekä sen edeltäjäkoulut. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)Helsinki. Mediapinta. 2013.
Poikonen, Pirkko: Suursuo. Oulunkylän läntinen huvila-alue 1900-luvun alkupuolelta 1960-luvulle.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)Helsinki. Multiprint. 1998.
