Arkkitehti Pehr Granstedt

Pehr Granstedt (1764–1828) syntyi Karlskronan linnoitus- ja laivastokaupungissa ja liittyi jo nuorena armeijan palvelukseen. Hänestä tuli konduktööri eli armeijan rakennustyönjohtaja. 1790-luvun alussa hänet komennettiin Hangon linnoituksen rakennustöihin, ja Hangossa on yhä jäljellä hänen suunnittelemansa kasarmirakennus, joka toimii nykyisin kaupunginmuseona. Hangon-vuosinaan hän suunnitteli myös yksityisiä toimeksiantoja lähiseudulle, muiden muassa Riilahden kartanon Bromarviin.

Hangon-komennuksen jälkeen Granstedt siirtyi Viaporiin, ja Suomen sodan jälkeen hän asettui pysyvästi Suomen suuriruhtinaskuntaan. Granstedtin arkkitehdinuran parhaat päivät olivat 1820–30-luvuilla. Hän valvoi Helsingin kaupungininsinöörinä uuden asemakaavan toteuttamista ja suunnitteli siinä sivussa joukon muhkeita yksityistaloja Helsingin rikkaimmille kauppiaille. Kauppatorin pohjoisreunan talorivistöstä, Helsingin tunnetuimmasta postikorttinäkymästä, puolet on Granstedtin käsialaa: Uschakoffin talo, Lampan talo, Goviniuksen talo sekä tietenkin entinen Heidenstrauchin talo eli nykyinen Presidentinlinna.

Merkille pantavaa muuten on, että kaikkien näiden talojen rakennuttajat – paitsi Vanhasta Suomesta tullut Uschakoff – olivat Helsingin Ruotsin ajan kauppiaskunnan jälkeläisiä. Henrik Jakob Goviniuksen isä oli pormestari Zacharias Govinius, Johan Lampan isä kauppias Claes Lampa, Johan Henrik Heidenstrauchin isä kauppias Petter Heidenstrauch. Vanha porvariseliitti näyttää siis pitäneen asemansa varsin hyvin myös uudessa pääkaupunki-Helsingissä.

Granstedt suunnitteli myös kaksi merkittävää työtä Carl Olof Cronstedtille, Viaporin viimeiselle ruotsalaiselle komendantille. Kun Cronstedt oli Viaporin antautumisen jälkeen erakoitunut Herttoniemen kartanoon ja keskittynyt hoitamaan tiluksiaan, hän tilasi Granstedtilta uuden kartanorakennuksen. Granstedt muutti entisen Herttoniemen posliinitehtaan rakennuksen pieneksi mutta edustavaksi empirekartanoksi. Cronstedtin kuoltua Granstedt suunnitteli tälle hautakappelin Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle. Lieneekö näiden tilaustöiden takana ollut komendantin ja arkkitehdin yhteisinä Viaporin-vuosina syntynyt tuttavuus, vai turvautuiko Cronstedt muuten vain kaupungin muodikkaimman arkkitehdin palveluksiin?