Dudley teki karttansa paljolti omien tietojensa perusteella eikä kopioinut niihin sisältöä muilta, kuten usein näihin aikoihin oli tapana. Hänen Suomenlahden kartassaan näkyy kuitenkin myös hollantilaisen kartografin Lucas Waghenaerin vaikutus. Kartastosta ilmestyi myös italiankielinen versio, jossa Suomen rannikon paikannimiä on käännetty italiaksi. Uudenmaan rannikon paikannimet ovat saaneet hauskat italialaiset väännökset.
Dudleyn Suomenlahden kartassa on sen tärkeät kaupungit Narva, Tallinna ja varsinkin Viipuri, joka on kartassa Narvaa suuremmalla fontilla. Viipuri oli 1600-luvulla merkittävä tervan vientikaupunki, ja tekijä on näin halunnut korostaa sen kaupallista painoarvoa. Laivanrakennuksen kannalta välttämättömän tervan vientikaupunki on ollut maininnan arvoinen asia. Helsinki ja Turku ovat pienellä fontilla.
Kartta on ensimmäinen, jossa Uudenmaan rannikkoa ja saaristoa on kuvattu näin yksityiskohtaisesti. Suurin osa saarista ja rannikon kohteista on suurin piirtein oikeissa paikoissaan. Dudleylla on ollut paljon tietoa käytettävissään. Nimiväännökset viittaavat kuitenkin siihen, että hän on kuullut ainakin osan nimistöstä mutta ei ole nähnyt niitä kirjoitettuna. Merenkulun kannalta tärkeimmät saaret ovat kartalla. Kun otetaan huomioon, että kartta julkaistiin vuonna 1647, voi karttaa pitää korkeatasoisena. Voi myös kysyä, kuinka hyvin me nykyihmiset tunnemme Adrianmeren rannikon pikkupaikkakuntia. Uudenmaan rannikko oli 1600-luvulla hyvin tuntematon maankolkka varsinkin italialaiselle lukijakunnalle.
Helsingin kaupunki on rannikolla oikeassa paikassa ja sen kohdalta alkaa Vantaanjoki sisämaahan. Kaupungin edustalla on Miölö (Isosaari), joka oli tärkeä redi eli laivojen ankkuripaikka kaupunkiin mentäessä ja odoteltaessa sopivaa tuulta. Joka tuulella Helsinkiin ei päässyt.
Helsingin edustalla on neljä nimeämätöntä suurempaa saarta ja paikkaa. Helsingistä länteen on Espoon Pentala, sen jälkeen Siuntio sekä Porkkala, joka on kartassa merkitty oikeaan paikkaan mutta saareksi (Porscheland). Porkkalan ulkopuolella on suurehko saari, joka voisi tarkoittaa Mäkiluotoa, sekä pienempiä luotoja ja kareja, kuten pitääkin. Tärkeä saari Träskö on sekä paikka mantereella että saari. Träskön keskellä oli ja on järvi, josta saa juomavettä. Siksi se on lähes aina vanhoissa kartoissa.
Träskön länsipuolella on kiinnostava saari. Saareen on merkitty ohuita viivoja, joiden päässä on pisteet. Merkit tarkoittavat lehtipuusaarta. Tulkintani mukaan saari on Elisaari ja merkit tarkoittavat tammimetsiä, joita siellä on edelleen. Vastaavia saaria ei muualla Suomen rannikolla kartassa ole. Viron puolella näin merkittyjä lehtipuusaaria on, kuten Ekeholm (nyk. Mohni) ja eräitä pikkusaaria Muhun länsipuolella. Ekeholmin nimikin jo viittaa tammeen, jonka lisäksi saari oli tunnettu lehmuksistaan. Laivanrakentaja Dudleya kiinnosti laivanrakennuspuun saatavuus. Kartta selvitti myös näitä resursseja.
Idässä ovat oikeassa järjestyksessä tärkeät Portö (Pirttisaari) sekä Pellinki, Sipoo ja Pyhtää. Sipoo on vääntynyt muotoon Costa di Sibbo ja Pyhtää muotoon Costa di Puttefar. Pyhtään Kaunissaari on muodossa Putsfager. Kartan pahin virhe on Porvoon poisjäänti kartalta sekä Raaseporin (Reisanburg) sijoittaminen Pyhtään itäpuolelle. Sitten on vielä outo paikka Olsby. Se on sekaannus ja tarkoittanee Olavinlinnaa. Loppuosa kartasta itään päin on oikein, ja tarkkuuskin lisääntyy Viipurin edustalla.
Kartassa on pituus- ja leveyspiiriasteikko. Leveyspiirit on mitattu käyttäen vertailumeridiaanina Azorien kautta kulkenutta pituuspiiriä. Tästä arvioitu poikkeama (variaatio) on merkitty karttaan kahteen kohtaan sanallisesti antamaan lukijalle edes summittainen käsitys siitä, kuinka paljon ollaan Azorien ”0-merdiaanista” sivussa. Suomenlahden tuulioloista kerrotaan, että ne ovat vaihtelevat (Venti sono variabili) – näinhän asia on.
Kartassa on myös syvyystietoja, joita on merkitty rannikolle mutta myös avomerelle keskelle Suomenlahtea, jossa on luodattu 35 ja 40 sylen syvyyksiä eli 63–72 metriä. Ne ovat nykyisiin verrattuna vähän yläkanttiin, mutta kun otetaan huomioon mataloituminen sekä entisaikain mittausvirheet, ollaan aika samoissa mitoissa. Voidaan olettaa, että mittauksia on todella tehty tai ainakin niihin liittyviä tietoja saatu merenkulkijoilta.
