Vuonna 1726 sipoolaiset Eriksnäsin kartanon säätyläisveljekset Carl Fredrik ja Magnus Otto Nordenberg saivat idean. He alkoivat suunnitella kotinsa lähivesillä olevaan Kaunissaareen (ruots. Fagerö) kansainvälisen kaupan keskittymää. Veljekset laativat oman aikansa vau-arkkitehtuuria edustavan piirroksen kanavien halkomasta saaresta, jonne suunniteltiin kymmenien tuotantolaitosten teollisuuskeskittymää.
Laivojen oli tarkoitus ajaa kanavasta saaren sisään ja ulos. Kumpaakin päähän saarta oli tarkoitus rakentaa tuulisahat, jollaisia Suomessa ei silloin ollut. Saaren manufaktuurit olisivat valmistaneet kaikkea, mitä Helsingin seudulla tarvittiin: hamppua, tiiltä, suolaa ja sahatavaraa. Samalla saari olisi ollut kansainvälisen itä–länsi-kaupan keskus ja Hong Kongin tapainen vapaakaupunki. Hanke oli hieno ja kannatettava ainakin tekijöidensä mielestä. Oli kuitenkin taho, joka sitä vastusti: kaupallisen vetovoiman kanssa kamppaileva Helsinki.
Kauppa ja yritystoiminta oli 1700-luvulla tarkkaan rajoitettua ja perustui yksinoikeuksiin ja reviireihin. Kauppaa sai käydä vain kaupungeissa, ja sitä saivat harjoittaa porvarissäätyyn kuuluvat. Helsinki piti kiinni oikeuksistaan. Venäläiset olivat tuhonneet kaupungin suuressa Pohjan sodassa; kaupunki oli palanut tuhkaksi. Lisäksi se kilpaili Tallinnan kanssa. Se halusi kauppalaivojen virran satamaansa. Kilpailijan ilmaantuminen lähivesille olisi ollut pahin mahdollinen skenaario.
Nordenbergien globaali itä–länsi-visio ylitti ja peittosi Helsingin paikallisintressit. Nordenbergit uskoivat rauhanomaisia suhteista Venäjään kannattavan myssypuolueen jäseninä idänkaupan mahdollisuuksiin ja halusivat pitää hyvät suhteet itänaapuriin. Kaunissaaren yhtenä esikuvana oli Pietarin edustan kaupallinen satama, Kronstadt.
Kaunissaari-hanke oli vuonna 1747 perustetun Viaporin merilinnoituksen edeltäjä ja rauhanomainen siviiliversio. Toinen esikuva oli Amsterdamin lähistön satojen tuulimyllyjen ja telakoiden Zaandam. Suunnitelmassa näkyy myös kansainvälisen utopiakirjallisuuden vaikutus: Platonin Atlantis, Thomas Moren Utopia ja samoihin aikoihin ilmestynyt Daniel Defoen Robinson Crusoe. Tämä vaikutteiden sekamelska vaikutti Nordenbergien ajatteluun innostavasti. Kaunissaareenkin piti saada Platonin Atlantiksen tapaan kanavia ja konehuoneet eli manufaktuurit.
1700-luku oli niin sanottua hyödyn aikaa, jolloin epärealistisetkin suunnitelmat meritoivat innovaattoria. Myös plagiointi oli sallittua, mutta toisen kaupallisiin monopoleihin ei saanut kajota eikä reviirirajoja ylittää. Nordenbergit luottivat siihen, että nämä rajoitukset eivät koske saarta ”vaarallisen avomeren äärellä”, kuten he kirjeissään kirjoittivat.
Yhteisöllinen hanke oli myös sosiaalisesti edellä aikaansa. Saarelta puuttui ylin määräävä taho. Luonnoksessa ei tavanomaisista ruutukaavoista poiketen ollut pääkatua (paitsi pääkanava) eikä seremoniallista keskusaukiota tai muuta korkeampaa rakennusta, kuten kirkkoa, raatihuonetta tai ruukinpatruunan taloa. Tämä oli johdonmukaista, sillä Fageröstä olisi tullut tasavalta, jota johtaisi yksimielisyyteen perustuva yhtiö. Saari olisi jäsenilleen tasa-arvoisen yhtiön hallitsema kokonaisuus.
Platonin Atlantis tuhoutui, kun maanjäristys ja hyökyaallot upottivat sen syvyyksiin. Kaunissaaresta toteutui vain sen itäpään, nykyisen venesataman luona ollut tuulisaha. Jo se oli saavutus, sillä se rakennettiin C. F. Nordenbergin Zaandamissa tekemien piirustusten ja sieltä tilaamien osien avulla. Idänkaupan ja rauhanomaisen rinnakkaisolon näkymät kuitenkin romahtivat, kun venäläiset hattujen sodan aikana (1741–1743) tuhosivat tuulisahan. Jos Kaunissaari olisi toteutunut, siitä olisi tullut kansainvälisesti ainutlaatuinen nähtävyys, joka olisi jättänyt Suomenlinnan taakseen. Nordenbergien hanke on jo suunnitelmana saaressa kävijöille kertomisen arvoinen.
Lähteet ja kirjallisuus
Nordenbergien Fagerö eli Kaunissaari-hankkeen arkistolähteet ovat pääosin kirjeenvaihtoa ja löytyvät Kansalliskirjastossa: Frugårdin arkisto (Coll 372). Kansalliskirjasto, Helsinki.
Huhtamies, Mikko 2014. Nordenbergien manufaktuuriutopia Sipoossa hyödyn ajan toiveajattelun ilmentäjänä. Historiallinen Aikakauskirja 3/2014
Fagerön sahasta ks. Nyberg, Paul:Bröderna Nordenbegs planer på en storindustri I Finland. Historiska och litteraturhistoriska studier 12. 1936.
