Uusi Suomi kertoo 21.11.1937 kreivitär Musin-Puškinin kesällä 1840 järjestämistä juhlista Meilahden kartanossa. Tarunhohtoisista juhlista on kertonut vuosikymmenten aikana moni muukin lehti, ja voi toki olla, että tarinat ovat vuosien varrella muuttuneet ja saaneet lisäväriä. Kreivittären yltäkylläisten ja eksoottisten juhlien innoittamina on sittemmin järjestetty jos jonkinlaisia venetsialaisiksi kutsuttuja tapahtumia, eikä vain loppukesästä.
Yleisesti ottaen venetsialainen juhla tarkoitti loppukesän pimenevinä iltoina veden äärellä järjestettyä juhlaa, johon kuuluu ilotulitus ja värilliset paperilyhdyt, kenties kokko sekä mahdollisesti naamiaiset. Tapahtuman esikuva löytyy tietysti Venetsiasta, josta se on kulkeutunut merenkulkijain mukana muualle Eurooppaan. Myöhemmin venetsialaisilla tanssiaisilla on 1900-luvun alkupuolella tarkoitettu Venetsian karnevaalien innoittamia naamiaistanssiaisia, joita on pidetty sisätiloissa esimerkiksi ennen pääsiäistä tai vuodenvaihteen tienoilla.
Venetsialaisia tanssiaisia mainostettiin lehdissä etenkin 1910- ja 1920-luvulla. Osa tapahtumista oli suunnattu työläisille. Venetsialaisissa tanssiaisissa ilmeisesti tanssittiin naamioituneina. Sen sijaan venetsialaiset iltamat sisälsivät monenlaista muutakin ohjelmaa, kuten musiikki- ja lausuntaesityksiä ja leikkimielisiä kilpailuja. Pelastusarmeijakin järjesti 1930-luvulla venetsialaisia iltoja, mutta niistä ei löydy tarkempaa tietoa. Näistä tilaisuuksista ei valitettavasti kirjoitettu jälkipolvien iloksi artikkeleita, ainoastaan lyhyitä selostuksia, kuten tämä:
Venetsialaisen iltaman oli soutuklupi eilen pannut toimeen. Retki lähti Kaisaniemeltä loistawine lyhtyineen ja kiersi ympäri koko kaupungin.
Ääni-niminen lehti kertoo 15.11.1913 Työväenliiton Käsityöseuran venetsialaisesta iltamasta, että sinne oli kerääntynyt kohtalaisesti väkeä. Lehtijutun loppuosa on lyhyt:
Ohjelma oli vaihteleva ja arvokas. Tervehdyssanat lausui työnjohtaja F. Nummivuori, jotapaitsi saatiin kuulla musiikkiharrastajain esittämää viulu- ja pianosooloa sekä hra Evert Suonion soololaulua. Toimikunnan puolelta tapahtunut huomaamattomuus tanssisoiton järjestämisessä aiheutti jonkun verran tyytymättömyyttä, joka kai sittemmin karkelon tuoksinaan katosi.
Ruotsinkielisissä lehdissä kerrotaan matkakertomustyyppisesti rannikkokaupunkien, kuten Naantalin, Hangon ja Tammisaaren, venetsialaisjuhlista sekä mainostetaan tapahtumia Helsingissä ja maaseudulla, kuten Espoossa. Järjestäjä on tyypillisesti uima- tai purjehdusseura, vapaapalokunta, suojeluskunta, työväenyhdistys tai muu yhteisö, ja paikkana juhlatila tai ravintola. Tapahtumaan saattoi liittyä varainhankintaa, kuten arpajaiset. Erikoinen on entisen kaasutehtaan tiloissa toimineen rullaluistinradan venetsialainen ilta vapunpäivänä. Rullaluistinradalla pidettiin vastaavanlaisia muihinkin aikoihin vuodesta. Venetsialainen oli ilmeisesti muodikas ja myyvä määrite, joka teki tapahtumasta kiinnostavamman.
Helsingin Sanomat kertoo artikkelisarjassa Helsingin kadonneet saaret, että 1900-luvun alussa Sörnäisten edustalla sijainneeseen Nihti-saareen kuljetettiin kaupunkilaisia pienillä höyryaluksilla. Suomalainen Pursiseura piti saaressa ravintolaa, jossa se järjesti syksyisin ja kesäisin venetsialaiset iltamat vuodesta 1932 vuoteen 1960. Kemut päättyivät siihen, että Nihti yhdistettiin maantäytöllä mantereeseen, jotta Sörnäisten konttisatama saisi lisää tilaa.
Helsingin Sanomat kertoo vuonna 1970, että huvilakauden päättäjäisiä eli venetsialaisia juhlia vietetään maassamme ainoastaan Pohjanmaan rannikolla. Vielä 1990-luvulla lehdessä kerrotaan Kokkolan ja Vaasan seudun juhlaperinteistä valistavaan tyyliin. Seuraavina vuosikymmeninä itse tapahtuma on tullut tunnetuksi ja aihetta käsitellään tavanomaisin uutiskriteerein, tyyliin Venetsialaiset työllistivät poliisia. Vuonna 2018 HS kirjoittaa, että venetsialaiset ovat levinneet eri puolille Suomea, esimerkiksi Kemiin ja Lappeenrantaan. ”Helsingissä Helsingin kokoomus järjestää kuudetta kertaa yleisötapahtuman Vuosaaren Aurinkolahdessa. Myös Hernesaaren Ranta ja Löyly järjestävät yhdessä venetsialaiset lauantaina.” (HS 24.8.2018.) Tiettävästi ensimmäiset nykyisen tyyliset venetsialaiset on järjestetty Helsingissä vasta vuonna 2012.
Lähteitä
Päivälehti 25.8.1891, sivu 3(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kokkola poltti venetsialaistulia. Helsingin Sanomat 29.8.1976, sivu 11.
”Tuntuu kuin iskettäisiin sydämeen”. Sompasaari myllerrettiin ja metsiköt parturoitiin maan tasalle vuonna 1958. Helsingin Sanomat 15.9.1996, sivu A15.
Venetsialaiset laajenivat koko maan karnevaaliksi – mutta mitä tekemistä Venetsialla on kesän päättäjäisten kanssa? Helsingin Sanomat 24.8.2018.
Venetsialaisjuhlat Kokkolan rannoilla. Helsingin Sanomat 31.8.1970, sivu 6.
Venetsialaiset alkoi sittenkin Helsingistä? Yle 30.8.2013.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Venetsialaiset päättävät kesän. Helsingin Sanomat 26.8.1983, sivu 17.
Venetsialaiset työllistivät poliisia. Helsingin Sanomat 30.8.2010.
Venetiansk afton. Uppslagsverket Finland.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
