Eduskunnan talot

Vuonna 1863 Suomen säädyt kokoontuivat maapäiville Georg Theodor Chiewitzin (1815–1862) piirtämälle Ritarihuoneelle, joka oli valmistunut sopivasti vuotta aiemmin. 1880-luvulla talo alkoi tuntua ahtaalta, mutta onneksi vuonna 1891 aatelittomat säädyt pääsivät kokoontumaan uuteen Säätytaloon, jonka oli piirtänyt Carl Gustaf Nyström (1856–1917). Päätykolmiossa olevat veistokset tulivat vasta 1900-luvun alussa, kun syntyi tarve kuvata suhdetta keisariin. 

Tilanpuutteen takia Säätytaloa ei voinut käyttää, kun yksikamarinen eduskunta aloitti toimintansa 1907. Tuolloin vapaapalokunnan talosta löydettiin sopiva sali. Tämänkin rakennuksen oli piirtänyt suosittu ja arvostettu arkkitehti, Chiewitzin oppilas Theodor Höijer (1843–1910), ja se oli valmistunut 1889. Talo seisoi Ateneumin takana olevalla tontilla nykyisen Keskuskadun varrella. Eduskunta kokoontui siellä vielä 1910. Vapaapalokunnan talo purettiin 1967 – Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna. 

Suomeen haluttiin tietysti kuitenkin asianmukainen eduskuntatalo, ja asiasta järjestettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 1907. Eliel Saarisen voitokas suunnitelma käsitti kansallisromanttisen monumentaalisen rakennuksen, joka oli sijoitettu Tähtitorninmäelle. Muitakin paikkoja ehdotettiin. 

Erinäiset sodat ja kriisit tulivat väliin ja suunnitelmat saivat uutta vauhtia vasta 1920-luvulla, kun saavutettu itsenäisyys teki eduskunnan asemasta entistä ajankohtaisemman. Tuohon aikaan eduskunta kokoontui Heimolan talossa nykyisellä Yliopistonkadulla, jossa myös tehtiin päätökset Suomen itsenäisyydestä.

Heimolan oli piirtänyt Onni Tarjanne (ent. Törnqvist, 1864–1946), ja se oli valmistunut 1911. Eduskunta kokoontui talossa sen valmistumisesta uuden eduskuntatalon valmistumiseen eli vuoden 1931 alkuun. Heimolan talo purettiin 1969. Tragikoomista on, että tilalle rakennetussa, vuonna 1972 valmistuneessa talossa toimi muiden muassa Helsingin yliopiston historian laitos.  

Vuonna 1924 järjestetyn kilpailun aiheena oli uuden eduskuntatalon sijainti, ja voittajaksi valittiin Arkadianmäki. Sen jälkeen tarvittiin vielä itse rakennuksen piirustukset, jotka valittiin toisella kilpailulla. Itsenäisyyden pian täyttäessä kymmenen vuotta laskettiin vihdoin uuden eduskuntatalon peruskivi Töölössä. Rakennuksen oli piirtänyt Johan Sigfrid Sirén (1889–1961), ja se vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.