Rautatie halkaisee maalaismaiseman
Pasilan asemasilta on mainio paikka havainnoida teollistumisen vaikutusta Helsingin kaupunkikuvan muutokseen. Etelään ja pohjoiseen katsoessa Pasila näyttäytyy rautateiden peittämänä kanjonina, jossa erottuu vielä vanhojen teollisuuslaitosten jälkiä. Idässä kohoaa 70-luvulla hypermodernina pidetty, uutta kaupunkisuunnittelua edustanut betoninen Itä-Pasila. Lännessä taas vanhat työväestön puutalot ovat jääneet virastojen ja asuinrakennusten alle kaupunginosassa, jota suunniteltaessa pyrittiin paikkaamaan itäpuolen virheitä.
Ja vielä 150 vuotta sitten koko tämä maisema, yhtä rautatielinjaa lukuun ottamatta, oli lähinnä maaseutua. Pasilan kehittymistä on määrittänyt ennen kaikkea teollistumisen mukanaan tuoma rautatie, mutta maatalous antoi sille nimensä. Pasilan asema ja esikaupunki tunnettiin 1920-luvulle asti Fredriksberginä suuren osan seudusta kattaneen maatilan mukaan. Pasila taas asettui nimeksi saman tilan myöhemmän vuokralaisen sukunimen mukaan. Toinen seudun maatiloista, Böhle, kaikuu yhä kaupunginosan ruotsinkielisessä nimessä. Pasila kuuluikin aina vuoteen 1912 saakka Helsingin maalaiskuntaan ollen yksi sen suurimmista taajamista.
Peltoaukioiden lisäksi Pasilasta katosi myös vesistö. Nykyisten Triplan, asemarakennuksen ja ratapihan paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Töölönjärvi, joka kuitenkin kuivatettiin rautateiden tieltä.
Ratakiskojen kaupunginosa
Suomen ensimmäinen rautatieyhteys valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862. Ratakiskot vedettiin Fredriksbergin tilan poikki. Samalla alkoi muutos uneliaasta maaseudusta kohti esikaupunkia, kun alueen maatiloista ryhdyttiin lohkomaan vuokratontteja. Ensimmäinen, pieni puinen asemarakennus valmistui vuonna 1890 palvelemaan väliasemana seudun tarpeita.
Rautatien teollinen potentiaali havaittiin nopeasti ja Helsingin keskustaan vedettiin yhä uusia rautatielinjoja. Fredriksbergin väliaseman seutukin alkoi käydä yhä vilkkaammaksi vuosisadan vaihdetta lähestyttäessä. Merkittävä teollinen sysäys alueen kehitykselle oli Valtionrautateiden havainto, että keskustan päärautatieaseman kupeessa sijainnut konepaja oli käymässä liian ahtaaksi yhä kasvaville tilausmäärille. Konepajan laajennusosa päätettiin rakentaa lähelle Fredriksbergiä.
Nykyisen kaupunginosajaon mukaan Vallilassa Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Valtionrautateiden Pasilan konepaja avattiin vuonna 1903. Työntekijöiden virta seurasi pian perässä. Yhä paikallaan seisova konepajakompleksi on valtava, korttelien säteelle leviävä laitos, jonka suurin kokoonpanohalli on yli hehtaarin kokoinen. Liki sadan vuoden ajan konepajan halleissa valmistettiin suuri osa Suomen rautateillä kulkeneista junanvaunuista. Huippuvuosinaan alueella työskenteli lähes 2000 henkeä, ja se oli koko maan suurimpia teollisia työpaikkoja. Konepaja oli käytännössä oma kaupunginosansa työntekijöille suunnattuine palveluineen.
Lähempänä Pasilan asemaa on tähän päivään säilynyt myös muita rautatieteollisuuden merkkejä. Konepajan kanssa samaan aikaan vuosisadan alussa valmistuivat Pasilan suuret, puoliympyrän muotoiset veturitallit. Veturitien varressa vuorostaan kohoaa yli 120-vuotias, rautatietyöläisten asunnoiksi rakennettu Toralinna. Talossa asui aluksi etenkin veturinkuljettajia ja -lämmittäjiä ja kerrotaan, että Toralinnan pihasaunassa vieraili aikanaan jopa vallankumousjohtaja V. I. Lenin. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2018, ja se on tarkoitus saneerata.
Toinen keskusta
Keski-Pasilan kiskojen täyttämää kanjonia on viime vuosina pyritty kehittämään Helsingin toiseksi keskustaksi. Ajatus ei ole uusi: Eliel Saarinen ehdotti jo vuonna 1918 osana Suur-Helsinki-suunnitelmiaan, että päärautatieasema tulisi siirtää Kluuvista Pasilaan. Saarisen ehdotuksessa Pasilasta etelään olisi rautatiekiskojen verkon sijaan ollut Töölönlahdelle ulottuva kaupunkibulevardi. Alvar Aaltokin ehdotti 1960-luvulla, että Pasilasta pitäisi muodostaa elävämpi liikekeskus
Kaupallista kehitystä onkin tapahtunut. Aseman päälle noussut Triplan kauppakeskus on pohjoismaiden suurimpia, samalla valtavaa ratapihaa on muutenkin pyritty valjastamaan uudisrakentamisen käyttöön. Muutosta oli mahdollistamassa Vuosaaren sataman rakentaminen, jonka ansiosta tavaraliikenne pystyttiin ohjaamaan pois Pasilasta vuodesta 2008 alkaen ja maapinta-alaa vapautui kaavoittamiselle suuria määriä.
Kaikki uudemmatkaan kunnianhimoiset suunnitelmat eivät ole toteutuneet, esimerkiksi aseman viereen suunniteltu useiden pilvenpiirtäjien rakennushanke kaatui talousvaikeuksiin vuonna 2021. Alueella kuitenkin rakennetaan jatkuvasti, ja myös Pasilan pohjoispuolelle sekä Ilmalaan on nousemassa uusia asuinalueita. Myös monet Pasilan vanhoista rautatieteollisuuteen liittyvistä, suojelluista rakennuksista ovat saaneet viime vuosina sisälleen uutta elämää esimerkiksi ravintoloiden tai teatterin muodossa.
