Östersundom – Helsingin uusin alue asutettiin jo pronssikaudella

Östersundom on noin 30 neliökilometrin laajuinen alue, joka jakaantuu viiteen kaupunginosaan, Östersundomiin, Salmenkallioon, Talosaareen, Karhusaareen ja Ultunaan. Östersundomilla on pitkä, pronssikaudelle ulottuva asutushistoria osana Sipoota. Helsingin vanhin rakennus on Rödje-Fantsin tilan päärakennus vuodelta 1723 Östersundomissa. Helsingin kaupunkiin alue liitettiin valtioneuvoston päätöksellä, joka tuli voimaan vuoden 2009 alusta.

Östersundomissa on Helsingin vanhin rakennus

Östersundomissa on asuttu jo silloin, kun Helsingin kaupunkia ei vielä ollut.  Östersundomin alueella eläneistä ihmisistä on jälkiä pronssikaudelta olevien hautaröykkiöiden muodossa.  Sundom-nimi viittaa alkujaan siihen, että alue sijaitsi salmen luona. Vesitie yhdisti ja erotti: Östersundom (Itäsalmi) oli eri paikka kuin nykyisen Vantaan puolella oleva Länsisalmi (Västersundom). Paikannimi ’Öster Sundom’ mainitaan ensimmäisen kerran kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä vuodelta 1347. Östersundomia kutsutaan kirjeessä myös sen vanhalla nimellä Heldersby.  Kuninkaan tuomio tarvittiin, koska Hattulasta tulleet erämiehet olivat yrittäneet estää kyläläisiä kalastamasta vesillä, joihin Östersundomin asukkaille oli jo aiemmin annettu omistusoikeus.

Ensimmäisiä asukkaita houkuttelivat hyvät kalavedet ja pelto- sekä laidunmaa. Pellot ja kylät ovat edelleen aika lailla samoilla paikoilla kun keskiajalla. Alueliitoksen myötä Helsingin vanhin rakennus onkin Östersundomiin kuuluvan Rödje-Fantsin tilan päärakennus vuodelta 1723 ja hyvänä kakkosena tulee läheisen Kusasin tilan asuinrakennus vuodelta 1749. Molemmat ovat 1920-luvulla tehtyjen remonttien jäljiltä uudenaikaisemman oloisia, samoin kolmantena ikäjärjestyksessä oleva  Östersundomin kirkko vuodelta 1754. Helsingin rakennuksista vasta neljäntenä ikäjärjestyksessä on vuonna 1757 valmistunut Sederholmin talo Senaatintorin reunalla.

Östersundomiin perustettiin kartanoita varhain. Östersundomin kartanon juuret ovat 1600-luvulla, mutta vanhin säilynyt rakennus, navetta, on osin 1700-luvun lopulta. Nykyinen päärakennus valmistui  vuonna 1878. 

Östersundomin saaristo alkoi kiinnosta kaupunkilaisia jo 1800-luvun lopulla, jolloin sinne rakennettiin paljon kesähuviloita.  Tunnetuin huvila on varmaankin 1800-luvun puolimaissa rakennettu Koivuniemen huvila (Villa Björkudden), jonka asukas kirjailija Zacharias (Sakari) Topelius oli vuodesta 1879 alkaen kuolemaansa vuonna 1897 asti.

Alueliitos, rakentaminen ja luonto

Östersundomin alue kuului vuoteen 2008 asti Sipooseen ja pieneltä osin myös Vantaan kuntaan. Siellä asui noin 2000 henkilöä, joista tuli alueliitoksen myötä helsinkiläisiä.  Aloite alueliitoksesta oli Helsingin; Sipoon kunta ja alueen asukkaat vastustivat ajatusta. Helsinki halusi lisää maata kasvavan kaupungin asuntorakentamista varten. 2000-luvun alussa lapsiperheet muuttivat Helsingistä naapurikuntien omakotitaloihin. Östersundomista piti tulla pikkukaupunki lapsiperheille – Helsingissä. Östersundomiin aiottiin rakentaa asuntoja jopa 100 000 asukkaalle. Liikenneratkaisuksi kaavailtiin metrolinjaa.

Östersundom oli ja on maatalousvaltaista ja harvaan asuttua maalaismaisemaa. Uusien asuinalueiden rakentamista saadaan odotella mahdollisesti vielä kymmenisen vuotta. Ennen kuin uusia asuinalueita voidaan rakentaa, tarvitaan voimassa oleva kaava. Lähes koko alue oli pitkään rakennuskiellossa yleiskaavaa odotellessa. Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueliitoksen jälkeen yhdessä laatima yleiskaava ei koskaan astunut voimaan, sillä Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavan vuonna 2021. Perusteena oli se, että yleiskaava aiheutti haittavaikutuksia kaava-alueen luonnonsuojelualueisiin.  Nyt Helsinki laatii yksin osayleiskaavaa Östersundomin alueelle.  Sen jälkeen tarvitaan vielä tarkempi asemakaava.

Kaavoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta sekä rakentamiselle että liikenneyhteyksille. Metron jatkeen Östersundomiin asti lasketaan maksavan ainakin 700 miljoonaa euroa. Myös pikaraitiotietä on ehdotettu vaihtoehdoksi. Raideliikenteen alkamista saadaan odottaa ainakin 2040-luvulle.

Kirjallisuutta ja lähteitä:

Kerkkonen, Gunvor:  Helsingin pitäjän keskiaika. Teoksessa Helsingin pitäjän historia 1: Helsingin maalaiskunta. Helsingin maalaiskunta, 1965.

Lönnqvist, Bo: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1993.

Rantanen, Arja & Kuvaja, Christer: Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868. 1 ja 2 osa. Sipoon kunta 1994.

Eva Packalén & Hans Jern, Sibbo skärgård: Villor. Liv. Folk. Sibbo hembygdsförening 2003.

Kajamaa, Virva: Helsingin reunalla. Kaupungin itäinen maisema ja sen tulevaisuuden skenaarioita. Maisterin opinnäytetyö 2016, Aalto-yliopisto. Verkkoversio(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
 

Kuningas Maunu Eerikinpojan kirje vuodelta 1347 Finlands medeltisurkunder -tietokannassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

Yleiskatsaus Östersundomin kartanosta stadissa.fi-sivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

Östersundomin laajempi rakennushistoriaselvitys kulttuuriympäristön palveluikkunassa: Lue lisää(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

Helsingin kaupungin selvitys Östersundomin alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä 

Lue lisää Östersundomin kaavoituksesta Östersundomin osayleiskaavan sivuilta: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkee…

Ylen artikkeli Östersundomista piti tulla Helsingin kukoistava 100 000 asukkaan tytärkaupunki – mutta kuinka sitten kävikään?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)