Hyppää pääsisältöön

Carl Johan Granberg, perämies ja koulumestari

Katajanokalla puuhökkelissä sijainnut ukko Granbergin koulu on jäänyt historiaan Aleksis Kiven ensimmäisenä kouluna. Ukko Granberg oli omana aikanaan värikäs osa Katajanokan elämää. Hänen entinen oppilaansa Victor Pettersson on muistellut kouluaikaansa lämpimän humoristisesti.

Carl Johan Granberg syntyi Helsingissä 31. maaliskuuta vuonna 1787. Hänet laitettiin 11-vuotiaana taidemaalari Palmeruksen oppiin Suomenlinnaan, mutta viisi vuotta myöhemmin hän hylkäsi taideopinnot ja lähti merille. Helsingin merimieshuoneeseen hän kirjautui vuonna 1804. Seilattuaan maailman merillä hän pestautui vuonna 1808 kruunun leipiin ja päätyi alukselle, jonka oli määrä puolustaa Viaporia Venäjän hyökkäystä vastaan. Näin hän päätyi todistamaan omin silmin Viaporin antautumista, jota aikalaislähteet nimittivät häpeälliseksi. Veri veti jälleen eksoottisempiin maisemiin, sillä vuonna 1810 Granberg lähti Karibialle.

Vuonna 1813 hän suoritti perämiestutkinnon, ja seuraavana vuonna hän pääsi perämieheksi laivalle nimeltä Dygden (Hyve), jonka omisti kauppaneuvos Heidenstrauch. Jo vuonna 1820 perämies Granberg ryhtyi antamaan opetusta talvisin, sillä tuohon aikaan ei ollut jäänmurtajia eikä näillä leveysasteilla talvisin laivaliikennettä. Helsingin merimieshuoneen matrikkelien mukaan Granberg teki 10 matkaa Itämeren piirissä ja 28 matkaa Itämeren ulkopuolisessa maailmassa. Matka Tukholmaan ja takaisin kesti yleensä kuukauden tai vähän yli, kun taas Lyypekissä käyntiin meni vähän yli kaksi kuukautta. 

Viimeisen työrupeamansa perämiehenä Granberg teki toisella Dygden-nimisellä aluksella, jonka omisti kauppias S. A. Wathén. Tämän jälkeen hän ryhtyi maakravuksi ja kokopäivätoimiseksi koulumestariksi. Carl Johan Granberg suhtautui opetustyöhönsä hyvin vakavasti, sillä lomia ei hänen sivistyslaitoksessaan pidetty mihinkään vuodenaikaan. Jouluaattona opetus päättyi keskipäivällä, jolloin oppilaat saivat lähteä koteihinsa viettämään joulua. Koulussa oli jälleen oltava kolmen päivän kuluttua.

Koulu toimi turvekattoisessa mökissä, jonka Granberg omisti yhdessä perämies Mobergin kanssa. Opetus tapahtui suurehkossa huoneessa, jossa oli kaksi ikkunaa etelään. Granberg oli sikäli edelläkävijä, että hänen koulussaan oli sekä tyttöjä että poikia. Koulumaksu oli vain 75 kopeekkaa kuukaudessa, sillä koulu oli tarkoitettu köyhille. Granberg opetti myös navigoinnin perusteita nuorille miehille, joilla oli aikomus suorittaa perämiehen tutkinto kaupungin oppilaitoksessa. Granbergilta oppia hakeneiden ei tarvinnut pelätä reputtamista.

Luokkahuoneen keskellä oli pöytä, jonka ympärille ryhmityttiin penkeille. Pöydän alla oli ”skanssi”, jonne joku saatettiin määrätä pariksi tunniksi kurinpidollisista syistä. Koulumestari itse istui kuluneessa valkoisessa nojatuolissa pöydän päässä. Hänen takanaan seinustalla oli Mora-kaappikello, jonka viisareita oppilaat arvatenkin seurasivat. Huoneessa oli myös suuri vanhanaikainen tulisija, jonka eteen oli ripustettu suurikokoinen kangas. Siihen ukko Granberg oli nuorena maalannut komean purjelaivan.

Mahtavan purjelaivataulun takana ensimmäinen rouva Granberg toimitteli askareitaan ja ilmestyi tarvittaessa antamaan huutia oppilaille, jotka yrittivät vedättää vanhemmiten huonokuuloiseksi käynyttä koulumestaria. Jos joku oppilas ei ilmestynyt kouluun, rouva lähti kotikäynnille selvittämään syytä. Mikäli oppilas ei vaikuttanut sairaalta, koulumestarin rouva marssitti pinnarin kouluun. Tämä ankara ja tomera rouva kuoli, ja jonkin ajan kuluttua koulumestari avioitui uudelleen. Toinen vaimo oli Victor Petterssonin mukaan lempeä ja ystävällinen, mutta siitä huolimatta opetus jatkui yhtä hyvin tuloksin kuin aiemminkin.

Keväisin ja kesäisin ukko Granberg lähti läheiselle Katajanokan korkeimmalle kalliolle katsomaan mereltä saapuvia laivoja kaukoputkellaan. Joskus hän innostui niin, että antoi oppilaidensa jäädä hetkeksi ulos leikkimään. Navigointioppilaille hän tarjosi pikanellia eli purutupakkaa. Tähystyskalliolle alettiin rakentaa jättimäistä kirkkoa sinä vuonna, kun Granberg täytti 75.

Perämies Granberg oli Katajanokalla tunnettu ja arvostettu henkilö, jota pyydettiin lapsille kummiksi ja kutsuttiin perhejuhliin. Hän meni kirkkoon joka sunnuntai, istui mahdollisimman lähellä saarnatuolia kuullakseen kunnolla ja veisasi virsiä antaumuksella. Carl Johan Granberg kuoli 81-vuotiaana 26. toukokuuta 1868. Hautajaisissa oli paljon entisiä oppilaita ja merimiehiä. Arkkua peitti kauppalippu, jonka alla hän oli seilannut 28 vuotta.