Töölön sokeritehdas

Töölön sokeritehdas oli omana aikanaan Suomen suurin sokeritehdas, joka toimi Helsingissä pääasiassa Töölönlahden rannalla vuosina 1806–1965, yhteensä lähes 160 vuotta. Sokeria valmistettiin aluksi sokeriruo'osta, sittemmin sokerijuurikkaasta.

Kirjoittaja:

Milja Aartolahti ja Eva Sundgren

7. syyskuu 2023

Tehdas perustetaan Helsinkiin

Sokeritehtaan Helsinkiin perusti porvoolainen kauppias Bernhard Manecke vuonna 1806. Vastaperustettu tehdas sijaitsi Suurkadun varrella talossa, jonka oli rakennuttanut Johan Sederholm 1700-luvulla ja joka nykyisin tunnetaan Kiseleffin talona. Vuonna 1812 tehtaan osti Feodor Kiseleff(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka oli Helsingin rikkaimpia miehiä. Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki samana vuonna, tehtaan sijainti kaupungin keskustassa muuttui ongelmalliseksi. Helsingin uuden aseman vuoksi kaupunkiin piti rakentaa uusia hallinto- sekä virastorakennuksia. Tehtaan pelättiin aiheuttavan tulipaloja viereisiin arvorakennuksiin, sillä Helsingissä oli ollut tuhoisa tulipalo vuonna 1808. Olennainen syy tehtaan siirtämiseen oli myös siitä leviävä iljettävä haju. Sokerin silloinen valmistusprosessi vaati veren käyttöä. Koska Helsingin teurastamot eivät tuottaneet riittävästi naudan verta tehtaan tarpeisiin, sitä tuotiin Pietarista asti. Verta säilytettiin varastossa, jossa se alkoi mädäntyä ja haista.

Niinpä sokeritehdas päätettiin siirtää kaupungin laitamille Töölönlahdelle vuonna 1819, jossa sijaitsi Kiseleffin jo aikaisemmin omistama tiilitehdas. Sokeritehtaan toiminta käynnistyi Töölössä muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1823.

Tehtaan alkuperäisellä paikalla Senaatintorin kulmassa sijaitsee nykyisin Kiseleffin talo, jossa toimii designliikkeitä. Talossa toimi Stockmannin tavaratalo vuosina 1880–1930. Kuva on vuodelta 1866. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Eugen Hoffers

Location marker icon Näytä kartalla

Tehdas Töölössä

Jatkuvasti teollistuva kaupunki laajeni kaikkiin ilmansuuntiin. Teollisuuden rakentamista jouduttiin Helsingissä jopa rajoittamaan ja uudet tehtaat perustettiin muun muassa Sörnäisiin ja Kallioon mahdollisimman kauas kaupungin keskustasta. Töölön sokeritehtaan lisäksi Helsingin keskustan lähellä sijaitsi esimerkiksi Kruununhaassa Borgströmin tupakkatehdas. Kauemmas kaupungin laitamille, kuten Sörnäisiin, perustettiin kone- ja sillanrakennuspajat sekä Hietalahteen Sinebrychoffin panimo.

Töölön sokeritehtaan tuotanto oli ensimmäisinä vuosikymmeninään melko vaatimatonta ja sen hyödyntämä teknologia vanhentunutta. Sokerin kysyntä ja vienti Venäjälle kuitenkin kasvoi läpi koko 1800-luvun, jolloin tarve sokeritehtaille kasvoi. Töölön tehtaassa merkittävä käänne tapahtui 1860-luvulla, jolloin tehtaan vanhentunutta tekniikkaa uudistettiin. Lisäksi tehdasaluetta ryhdyttiin laajentamaan merkittävästi 1880-luvulla ja tehtaan läheisyyteen rakennettiin paljon uusia rakennuksia. Sokerin lisäksi tehtaassa ryhdyttiin valmistamaan muun muassa siirappia sekä alkoholijuomia, kuten rommia ja viskiä. Tehtaalle rakennettiin 1900-luvun alussa omat kapeat rautatiekiskot Töölönlahden rantaa pitkin Helsingin päärautatieasemalta. Tehtaan käytössä oli myös satama.

Läntinen Viertotie 5, 7 (= Mannerheimintie 13, 15 ). Viertotie no 5:ssä Kansankeittiö (= Hesperian huvila 61 A). Töölön sokeritehdas. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander

Location marker icon Näytä kartalla

Sokeritehdas Töölönlahden rannalla vuonna 1930. Etualalla vasemmalla nykyinen Mannerheimintie, ylempänä nykyinen Helsinginkatu. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Osakeyhtiö Sääski

Location marker icon Näytä kartalla

Etualalla maassa lautoja, kuvan keskellä junan tavaravaunuja ja niiden takana punatiilisiä tehdasrakennuksia savupiippuineen.

Sokeritehtaan rata oli alun perin kapearaiteinen. Valtionrautateiden (VR:n) vaunuja kuljetettiin kapearaiteisen radan lavettivaunuilla Helsingin ratapihalta sokeritehtaalle. Kuvassa oikealla kapearaiteinen höyryveturi perässään kolme lavettivaunua, joiden päällä vasemmalta lukien on kaksi Ga-sarjan katettua tavaravaunua ja oikealla H-sarjan avovaunu. Kuvaaja: Museovirasto / Artur Faltin

Location marker icon Näytä kartalla

Tehdasalueen asemapiirros vuodelta 1894. Mustalla merkityt rakennukset ovat tehdasrakennuksia, ruskeat rakennukset puolestaan tehtaan työntekijöiden asuintaloja. Kuvaaja: Helsingin kaupunginarkisto
Tehdasalueen asemapiirros vuodelta 1903. Musta viiva kuvaa rautatiekiskoja. Kuvaaja: Helsingin kaupunginarkisto
Tehdasaluetta rakennettiin useissa vaiheissa, välillä purkaen vanhaa. Tämä suunnitelma on vuodelta 1919. Kuvaaja: Helsingin kaupunginarkisto

Tehtaan työntekijät

Helsingissä asui 1850-luvulle saakka pääasiassa kauppiaita ja käsityöläisiä. Teollistumisen myötä kaupungin asukkaiden ammatit monipuolistuivat. Töölön sokeritehtaan ympärille muodostui oma pieni yhteisö. Tehtaassa työskenteli tehdastyöntekijöiden lisäksi esimerkiksi kirjanpitäjiä, tynnyrintekijöitä, maalareita ja seppiä. Tehtaalla työskenteli myös opettaja, jonka tehtävänä oli opettaa tehtaan työntekijöiden lapsia. Puutarhurin tehtävänä oli puolestaan huolehtia tehdasalueen siisteydestä ja viheralueiden ylläpidosta.

Teollistuvaan Helsinkiin muutti työläisiä, jotka asuivat kauempana kaupungin pohjoisosissa. Töölön sokeritehtaan työntekijöiden hyvinvoinnista huolehdittiin hyvin, ja heille tarjottiin monenlaisia etuja. Merkittävimpänä etuna työntekijöille ja heidän perheilleen tarjottiin asunnot Töölön tehdasalueelta. Muissa Helsingin tehtaissa tästä käytännöstä oli ryhdytty luopumaan 1800-luvun lopulla. Tehtaan alueella oli 1900-luvun alussa työntekijöille tarkoitettuja asuntoja lähes 160, joissa asui yhteensä yli 640 henkilöä. Jos työntekijä ei jostain syystä saanut asuntoa tehdasalueelta, hänelle maksettiin asunnon vuokrasta hyvitystä. Toisinaan tehdas tarjosi työntekijöille muun muassa kylpylä- ja ulkomaanmatkoja.

Työntekijöitä Töölön sokeritehtaan leikkuu- ja pakkaussalissa vuonna 1915. Kuvaaja: Museovirasto / Artur Faltin
Sokeritoppien pakkaamista Töölön sokeritehtaassa vuonna 1930. Kuvaaja: Museovirasto / Pietinen
Töölön sokeritehtaan työtehtävät näyttävät valokuvien ja dokumenttielokuvan perusteella olleen sukupuolen mukaan jaetut. Tässä naiset pakkaavat hienosokeria pusseihin ja punnitsevat ne. Kuva on vuodelta 1930. Kuvaaja: Museovirasto / Pietinen
Osoitteessa Töölönkatu 44–48 oli Töölön sokeritehtaan työntekijöiden asuintalo. Asunnot olivat aikansa mittapuulla mukavia ja nykyaikaisia. Kuvaaja: Museovirasto / Artur Faltin
Sokeritehtaan työntekijöiden talon asuinhuone osoitteessa Töölönkatu 44–48. Työsuhdeasuntoja oli myös nykyisellä Mannerheimintiellä. Kuvaaja: Museovirasto / Artur Faltin
Töölön sokeritehdas tarjosi kaikille työntekijöilleen työsuhdeasunnon tai vuokrahyvitystä. Tämä talo purettiin, kuten niin moni muukin, ja sen tilalle rakennettiin toinen vuonna 1967. Kuvaaja: Museovirasto / Artur Faltin

Tämä sokeri on valmistettu ja pakattu 1930-luvun lopulla. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Tämä siirappi on valmistettu Töölössä vuosina 1960–1965. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Tämä sokeritoppa on valmistettu Töölössä 1920-luvulla. Sokeritoppa painoi yleensä 5–15 kg. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo

Toiminta päättyy

Helsingin kaupunki osti Töölön tehdasalueen vuonna 1962. Kaupunki halusi rakentaa tontille arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia kulttuurirakennuksia. Sokerin tuotanto kuitenkin jatkui Töölössä aina vuoteen 1965 saakka. Helsingin kaupunki purki tyhjilleen jääneet rakennukset vielä saman vuoden aikana. Tehtaaseen kulkeneet rautatiekiskot purettiin vuotta myöhemmin. Sokeritehdas siirrettiin uusien rakennussuunnitelmien tieltä Kantvikiin Kirkkonummelle, jossa tehdas jatkaa edelleen toimintaansa. Nykyisin tehtaan paikalla Töölössä sijaitsee Suomen kansallisooppera ja -baletti, joka valmistui vuonna 1993. Osittain tehtaaseen kulkeneiden rautatiekiskojen paikalle avattiin vuonna 2018 keskuskirjasto Oodi.

Kuvassa oleva talo on hajoamassa räjäytyksen voimasta

Suurin osa Töölön sokeritehtaan rakennuksista purettiin pian tehtaan sulkemisen jälkeen 1965. Kuvaaja: Lehtikuva, Uusi Suomi

Location marker icon Näytä kartalla

Mannerheimintie. Viistoilmakuva pienlentokoneesta Töölönlahden suunnalta koilliseen. Etualalla Töölön sokeritehtaan tontti, jonka Helsinginkadun laidalla tehdasrakennus. Keskellä Messuhalli, oikealla Mäntymäenkentällä väliaikaiseksi rakennettu C-Messuhalli eli Kansojen halli. Taustalla keskellä Mannerheimintietä. Kuva on vuodelta 1970. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista

Location marker icon Näytä kartalla

Tehtaan nykyisiä jälkiä

Tehdas ei kuitenkaan ole täysin kadonnut Töölönlahdelta. Osa tehtaan rannan puoleista tiilimuuria on edelleen pystyssä. Tehtaan Mannerheimintien puoleinen punatiilinen pääkonttori on myös säilynyt. Pääkonttori rakennettiin vuonna 1951, vain noin 15 vuotta ennen tehtaan purkamista.

Tehtaan pääkonttorin seinään on kiinnitetty muistolaatta virolaiselle valtiomiehelle Jüri Vilmsille, joka toimi hetkellisesti Viron varapääministerinä sekä oikeusministerinä vuonna 1918. Jüri Vilms osallistui esimerkiksi Viron työväenpuolueen perustamiseen. Saksalaiset miehittivät Viron vuonna 1918, jolloin Vilms pakeni Suomeen. Virallisen tiedon mukaan saksalaiset teloittivat Vilmsin Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 sokeritehtaan lähistöllä Töölönlahden rannalla.

Sokeritehtaan entisen pääkonttorin edessä on Sokerityttö-niminen veistos(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka esittää koiralle sokeria tarjoavaa tyttöä. Veistos paljastettiin vuonna 1956 Suomen Sokeri Oy:n 200-vuotisjuhlatilaisuudessa, ja sen jalustaan on kaiverrettu teksti Suomen sokeriteollisuus 1756–1956.