Lento-onnettomuudet eivät olleet mitenkään tavattomia – tuonakin vuonna useita koneita oli pudonnut. Turvattomia olivat kuitenkin sotilaskoneet, kun taas kaupalliset lennot olivat turvallisempia. Yleisön haluttiin tietysti ymmärtävän ja kokevan tämän. Huvilennolle uskaltautunut näki Helsingin ihan uudesta perspektiivistä.
Huvilennot olivat halpoja, sillä sata markkaa vuonna 1924 vastasi 40,60 euroa vuonna 2024. (Hufvudstadsbladet 5.10.1924) Kuvaaja: Nationalbibliotekets digitala samlingar
Huvilentoja järjestettiin etenkin suurmessujen aikana. Messut olivat suurta kansanhuvia. (Uusi Suomi 29.6.1924) Kuvaaja: Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Ensimmäiset koneet olivat Junkersin, joka myös oli Aeron osakas. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Harald Rosenberg
Kuvassa näkyy kolme lentokonetta Katajanokan lentosatamassa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Suomen Ilmakuva Oy
Ilmakuva etelästä Helsingin rautatieaseman yli Töölönlahdelle. Ratapiha ulottui ennen nykyisen Finlandia-talon takapihalle. Kuvaaja: Lahden museot
Sörnäisten niemi ja Vanhankaupunginselkä kaakosta nähtynä. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Somersalo
Nykykatsoja voi tunnistaa kuvasta Suvilahden kaasutehtaan rakennukset, kuten kaasukellon. Etualalla näkyvät saaret Kana, Hanasaari ja Sompasaari on sittemmin yhdistetty maantäytöllä mantereeseen. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Somersalo
Runeberginkatu, Etu-Töölö kuvattuna 28.5.1926. Alhaalla oikealla Koleraparakit. Taustalla näkyy rautatieasema ja Tuomiokirkko, jota siihen aikaan kutsuttiin Suurkirkoksi. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Martikainen ja Kni
Suomenlinnan saaria, etualalla on Pikku Musta, taempana vasemmalla on Iso Mustasaari ja Susisaari. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Suomen Ilmakuva Oy
Takaisin lentosatamassa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Suomen Ilmakuva Oy
