Träskö – järvi merellä

Vanhoissa Suomenlahden kartoissa on vain muutama nimeltä mainittu saari ja niemi. Melkoisella varmuudella tähän joukkoon kuluu myös Stora Träskön saari Porkkalan kärjen tuntumassa. Träskö ei ollut navigoinnin kannalta kaikkein tärkein kohde alueella, ei uloin saari, josta ulkoväylä olisi muuttunut sisäväyläksi eikä myöskään avomereltä selkeästi erottuva kiintopiste (tässä mielessä tärkeämpiä olivat Mäkiluoto ja Rönnskär, viime mainitulle rakennettiin majakkakin vuonna 1800). Stora Träskö oli merkittävä siksi, että sen sisällä oli järvi. Tähän viittaa jo nimikin (träsk, järvi).

Träskö on suurehko saari Porkkalan kärjessä sen itäreunassa (kuvan vasemmassa laidassa). Saaren keskellä on järvi, träsk. Juomaveden saannin takia saari on ollut tärkeä pysähdyspaikka laivoille. Träskössä ei kuitenkaan ole kunnon satamaa. Saaren pohjoispuolitse on mennyt väylä, joka oli merkitty reimarilla ainakin jo 1700-luvulla.

Muitakin tällaisia tankkauspisteitä oli. Myös usein kartoissa mainittu Tvärminne oli vedensaantipaikka ja tässä mielessä Hankoa tärkeämpi. Uskoisin, että monet muutkin karttoihin kirjatut kohteet olivat myös vedensaantipaikkoja, vaikkakin avomerilaivat olivat periaatteessa omavaraisia. Mutta eipä tuollainen tieto haitaksikaan ollut mahdollisesti päiviä pläkässä seisoneen aluksen kapteenille.  Makean veden takia Träskö oli  strategisesti tärkeä saari jo keskiajalla mutta vielä 1900-luvun alussakin, jolloin saarella oli tsaarin torpedoveneasema.

1700-luvulla suunniteltiin Stora Träskön linnoittamista. Tähän liittyvästä kartasta ilmenee, että etelärannalle oli suunnitteilla mm. nelisakarainen redutti. Samassa kartassa on merkintä "Träsk med frisk vatten."  Makea vesi oli saaristolaivaston toimintaedellytys. Viidensadan miehen kaleeri tarvitsi päivässä ehkä noin 500–1000 litraa vettä (tai olutta), siis kahdesta neljään litraa mieheen. Porkkala on ollut sotilaallisesti tärkeä alue muutenkin, varsinkin hitaasti liikkuneille kaleereille. Ei ole yllättävää, että läheisen Kyrkogårdsön kohdalla on merkintä "Rysk galerehamn." Samanlainen lisätieto on laitettu myös Upinniemen, nykyisen laivastoaseman kohdalle. Venäläiset huomasivat ja hyödynsivät Suomen rannikon strategisia kohteita jo ennen Ruotsia – olihan Pietari Suurikin ensimmäinen Helsingin nimen linnoittaja 1700-luvun alussa.

Kyrkogårdsön lahdessa on ollut satama, venäläisten vuokra-aikana ehkä ruopattukin, josta on päässyt nopeasti avomerelle. Varmasti lahden pohjassa olisi sukellettavaakin. Lahden pohjukassa on vielä tasainen ranta, josta alukset on voitu vetää maan päälle. Paikka on ollut ja on mitä otollisin satamalle. Olisiko paikalle voinut syntyä kaupunkikin?

Kaupunkia Porkkalaan ei Kustaa Vaasan suunnitelmista huolimatta perustettu. Syykin on selvä: meren ja ja sisämaan yhdistävä jokiyhteys puuttuu. Voidaan kuitenkin spekuloida ajatuksella, että ahtaalle niemelle todella olisi perustettu kaupunki.  Porkkala olisi todennäköisesti jähmettynyt Hangon kaltaiseksi rautatien  terminaalisatamaksi tai kesäkaupungiksi. Suomen ja Viron liikenteen kannalta se olisi kuitenkin ollut merkittävä. Ainakin ahtaalla niemikaupungilla olisi ollut valtaisat sisäiset liikenneongelmat. Träskön merkityksestä laivojen etappina kertoo sekin, että pari vuotta sitten Suomen Meriarkeologinen seura ja Museovirasto perustivat sen läheisyyteen hylkypuiston.

Kartat:

Jonas Hahn, Special Charta öfwer Skärgården och Inloppen, Hamnar och Leder wid Porkala 1750. Sjökartverket. Hydrografiska kartor nro. 29. Krigsarkivet, Stockholm.

Specielle Charta öfver en del af Skärgården omkring Porkala udde, Stora Träskön och hitlopande segellederne, vesistökartta B 16, sig. 55M 08/08. Kansallisarkisto, Helsinki.