Erottaja vanhoissa kuvissa
Erottaja vanhoissa kuvissa
Erottaja vanhoissa kuvissa
Lukuaika:
min.
Erottajantori on osoitteena kadonnut, ja Erottaja yhdistetään ehkä useimmiten Erottajankatuun, joka muodostaa Mannerheimintien eli entisten Heikinkatujen jatkeen. Alue on, kuten myös Kolmen Sepän aukio eli entinen Raitiotietori, ollut jatkuvassa muutoksen tilassa mutta samanaikaisesti kaupunkilaisten kiintopiste heidän liikkuessaan kaupunkitilassa. Nimi Erottaja otettiin vuonna 1820 käyttöön paikasta, johon varsinainen kaupunki päättyi ja jonka takana oli esikaupunkialueita.
Kirjoittaja:
Jessica Parland-von Essen
7. huhtikuu 2025
Andreas Kusminin litografia vuodelta 1841. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Yllä olevassa Andreas Kusminin litografiassa näkyvällä alueella sijaitsi Espoon tulli, josta alkoi Turun maantie, myöhemmin Heikinkatu, joka jatkui Läntisenä Viertotienä. Siitä tuli uudessa pääkaupungissa puisto, ja sinne rakennettiin C. L. Engelin piirtämä ensimmäinen teatterirakennus, joka erottuu kuvassa uuden mahtavan kirkon tornin alapuolella. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy yksi kaupungin kaivoista. Sekä ihmiset että hevoset liian pieniä, mikä tuskin on tulevan maanmittarin erehdys vaan tietoinen valinta, jotta kaupunki näyttäisi isommalta.
Kaupunkilainen täyttää vesitynnyriään Erottajantorin yleisestä kaivosta. Taustalla näkyvä Tuomiokirkko on saavuttanut lopullisen muotonsa. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / C. A. Hårdh
Erottajantori noin vuonna 1870. Kaivo sai kuvassa näkyvän muotonsa vuonna 1869. Senaatintorin rakennukset näkyvät kuvassa, koska Pohjoisesplanadilla oli tuohon aikaan vain 1–3-kerroksisia rakennuksia. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Carl Eugen Hoffers
Erottajantorin kuvaaminen taustanaan kirkko oli toki tyylikästä, mutta muuten torin ajateltiin ulottuvan itä–länsisuuntaan. Hyvä kuvauspaikka oli siksi Gradinin (myöhemmin Palladiumin) talo Bulevardin alussa, mutta se rakennettiin vasta 1910-luvun alussa.
Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1888 valmistunut Erottajankatu 4, joka edustaa uutta suurkaupunkimaista mittakaavaa. Sen vieressä osoitteessa Bulevardi 2 on vielä matala puutalo. Kuvan keskellä on Henrikin puistikko, joka sijaitsi Läntisen ja Itäisen Heikinkadun välissä. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Erottaja ja Erottajantori ovat olleet kaupunkisuunnittelulle hankalia, sillä niiden muoto eri ruutujärjestelmien leikkauskohdassa oli epämääräinen. Osasuurennos C. H. Nummelinin matkailukartasta vuodelta 1876. Kuvaaja: Helsingin kaupunginarkisto
Nummelinin kartta Wikimedia Commonsissa
Ainakin 1870-luvulta lähtien tori on ollut mukulakivin päällystetty. Alla olevassa Daniel Nyblinin valokuvassa vuodelta 1890 näkyy tietyömaa Läntisellä Heikinkadulla ja hevosenlantaa. Nyblin on luultavasti ottanut kuvan varhain aamulla, kun taas Ståhlbergin kuvassa (Nyblinin kuvan alapuolella) liikenne on vilkkaampaa.
Daniel Nyblinin valokuvassa vuodelta 1890 näkyy kahden hevosen vetämä omnibussi ja Ruotsalainen teatteri alkuperäisessä asussaan. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Daniel Nyblin
Vilkasta liikennettä Erottajalla 1890-luvulla K. E. Ståhlbergin ottamassa valokuvassa. Kuvaaja: Museovirasto / K. E. Ståhlberg
Erottaja vuoden 1909 opaskartassa. Teatteriesplanadin puisto ulottui selvästi myös uuden teatteritalon edustalle. Mutta Eteläesplanadi kartalla loppuukin jo numeroon 20, joka tunnettiin Brondinin eli Brondan talona. Kuvaaja: Helsingin karttapalvelu
Erottajantori 2 on erityisen kiinnostava osoite, koska siellä 1900-luvun alussa sijainnut talo oli Eliel Saarisen piirtämä ja siellä asui taiteilijoita, kuten Akseli Gallén-Kallela. Talossa oli myös arvostettu käsityökauppa nimeltä Pirtti.
Eliel Saarisen suunnittelema Pirtti-talo, jossa Akseli Gallen-Kallela asui ja työskenteli 1905–1907. Vasemmalla näkyy Brondan talo, Eteläesplanadi 20. Talo sai nimensä Brondinin kahvilasta eli Brondasta, joka oli 1920–30-luvulla taiteilijoiden suosiossa. Talo purettiin 1972. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Nimiasut Länsi- ja ltä-Henrikinkatu vahvistettiin 1909 ja niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko. Se tunnettiin aikoinaan lehmuksista, jotka oli istutettu neljään riviin. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
1920-luvulta on säilynyt useita valokuvia, ja tuolloin kuvakulma alkoi kääntyä pohjois–eteläsuuntaan, Henrikin puistikosta ylöspäin ja alaspäin kohti mäkeä. Raitiovaunut valtaavat yhä suuremman alueen, kun ne aikaisemmin olivat vain huomaamattomasti sujahtaneet Bulevardin ja Läntisen Heikinkadun kulmasta. Vuonna 1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu ja Heikinpuisto, ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa KansallismuseolIe asti.
Erottaja kuvattuna noin vuonna 1920 kohti mäkeä. Oikeassa reunassa on raitiovaunu kääntymässä Bulevardilta Erottajankadulle. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo
Hufvudstadsbladet kertoo 8.9.1924, että Ruotsalaisen teatterin luona oleva jalkakäytävä on valmistunut ja nyt aloitetaan teatterin kohdalla kulkevan kadun leventäminen. Siksi on ollut välttämätöntä kaataa kaksi Henrikin puistikon puuta. Muissa lehdissä ei ole mainintaa asiasta. Kuvaaja: Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Vuoden 1925 kartasta näkyy, että Heikinkatujen itäinen kärki on poissa ja raitiovaunut ovat saaneet kääntöpaikan torilta. Kääntösilmukka oli paikalla vuoteen 1966. Kuvaaja: Helsingin karttapalvelu
Ihmisvilinää Bulevardin alkupäässä 1920-luvun lopulla. Heikinpuiston alkupäässä näkyy autoasema eli nykykielellä taksiasema. Kuvaaja: Museovirasto
Kuvasta näkyy selvästi Erottajan torimainen luonne 1920-luvun lopulla. Raitiovaunut kulkivat kumpaankin suuntaan Läntistä Heikinkatua pitkin. Kuvaaja: Museovirasto
Foto Roos herätti vuonna 1930 henkiin vanhan kuvakulman, josta näkee, miten raitiotietä taas rakennetaan uudelleen. Auki kaivetut kadut eivät ole mitään uutta kaupungissamme. Kuvaaja: Helsingin kaupunginmuseo / Foto Roos
Erottajan autoasema vuonna 1930. Nyt raitiokiskot kulkevat myös Itäiselle Heikinkadulle. Kuvaaja: Museovirasto / Aarne Pietinen Oy
Raitiovaunujen kääntösilmukka ja päätepysäkki Erottajalla Ruotsalaisen teatterin vieressä 1930-luvun alkupuolella. Kuvaaja: Museovirasto / Aarne Pietinen Oy
Asiasanat
aukiot
raitiotiet
valokuvat
maaliikenne
autoliikenne
taksiasemat
