Yllä olevassa Andreas Kusminin litografiassa näkyvällä alueella sijaitsi Espoon tulli, josta alkoi Turun maantie, myöhemmin Heikinkatu, joka jatkui Läntisenä Viertotienä. Siitä tuli uudessa pääkaupungissa puisto, ja sinne rakennettiin C. L. Engelin piirtämä ensimmäinen teatterirakennus, joka erottuu kuvassa uuden, mahtavan kirkon tornin alapuolella. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy yksi kaupungin kaivoista. Sekä ihmiset että hevoset liian pieniä, mikä tuskin on tulevan maanmittarin erehdys vaan tietoinen valinta, jotta kaupunki näyttäisi isommalta.
Erottajantorin kuvaaminen taustanaan kirkko oli toki tyylikästä, mutta muuten torin ajateltiin ulottuvan itä–länsisuuntaan. Hyvä kuvauspaikka oli siksi Gradinin (myöhemmin Palladiumin) talo Bulevardin alussa, mutta se rakennettiin vasta 1910-luvun alussa.
Plan af Helsingfors jemte omgifning utarbetad år 1876 af C. H. Nummelin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ainakin 1870-luvulta lähtien tori on ollut mukulakivin päällystetty. Alla olevassa Daniel Nyblinin valokuvassa vuodelta 1890 näkyy tietyömaa Läntisellä Heikinkadulla ja hevosenlantaa. Nyblin on luultavasti ottanut kuvan varhain aamulla, kun taas Ståhlbergin kuvassa (Nyblinin kuvan alapuolella) liikenne on vilkkaampaa.
Erottajantori 2 on erityisen kiinnostava osoite, koska siellä 1900-luvun alussa sijainnut talo oli taiteilijoiden, kuten Akseli Gallén-Kallelan koti, jonka oli piirtänyt Eliel Saarinen. Talossa oli myös arvostettu käsityökauppa nimeltä Pirtti.
1920-luvulta on säilynyt useita valokuvia, ja tuolloin kuvakulma alkoi kääntyä pohjois–eteläsuuntaan, Henrikin puistikosta ylöspäin ja alaspäin kohti mäkeä. Raitiovaunut valtaavat yhä suuremman alueen, kun ne aikaisemmin olivat vain huomaamattomasti sujahtaneet Bulevardin ja Läntisen Heikinkadun kulmasta. Vuonna 1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu ja Heikinpuisto ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa KansallismuseolIe asti.
