Kauppalaivat, tulipalo ja sotaan lähtö
Varhaisimmat Inrikes Tidningariin lähetetyt uutiset päivättiin Helsingissä 2.11.1760. Tuolloin oli kerrottavana, että lokakuun lopulla kaupungin telakalta oli valmistunut 250 lästin valtamerilaiva eli "espanjanpurjehtija" Enigheten ja saman kokoluokan Ehrenswärd oli lähtenyt laivalastilla Espanjaan. Kerrottavana oli myös kahden laivan ajautuminen karille sekä Hämeenlinnan lumisuus, joka oli tuonut sikäläisiä rekikyydillä Helsinkiin.
Seuraavana kesänä voitiin kertoa, että helsinkiläisten kauppiaiden omistama laiva Nordenskiöld oli tuonut Espanjasta lastin suolaa. Ikävämpi uutinen oli se, että kaupungin aidan ulkopuolella pressilainen sotilas oli tappanut 15-vuotiaan pojan 15 plooturahan tähden.
Piipputehtaasta 10.9.1761 alkanut tulipalo oli tietenkin uutisaihe. Ensimmäisen tiedon Tukholmaan lähetti todennäköisesti postimestari, sillä keskipäivällä kirjoitetussa kirjeessä kerrottiin, että postikonttorin taloa vastapäätä rakennukset olivat liekeissä. Koko kaupungin tuho olisi ollut mahdollinen, mutta kauppias Sederholmin ja raatimies Bockin kivirakennukset hidastivat tulen etenemistä, ja satamassa olleet 500 rakuunaa tulivat avuksi. Monet kaupunkilaisista kuitenkin menettivät asuntonsa ja irtaimistonsa juuri, kun talvi oli tulossa.
Vasta lokakuussa ehdittiin julkaista uutinen, josta selviää, että Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiä oli katselmoitu Helsingissä paloa edeltäneinä päivinä Pommerin sotaan lähtöä varten. Sammutustöissä auttaneet miehet lähtivät merimatkalle 13.9.1761. Pari päivää myöhemmin kaupunki vastaanotti Hämeen läänin jalkaväkirykmentin, jonka kuljetus Pommeriin lähti katselmuksen jälkeen 19.9.1761.
Tautiset keväät ja kuivat kesät
Keväällä 1762 Viaporissa kiersi rokko, johon kuoli 31 lasta, ja huhtikuun alussa tauti saapui kaupunkiin. Kuukautta myöhemmin todettiin liikkeellä olleen kolmea eri rokkoa, joista vain vesirokko löytyy sanakirjoista. Seurakunnan haudattujen listoista näkyy, että kaupungissakin oli kuollut rokkoon lapsia, mutta heistä ei kerrottu julkisuuteen. Sen sijaan kehuttiin, ettei yksikään apteekkari Tingelundin hoitoa saanut kuollut.
Vuotta myöhemmin raportoitiin, että alkuvuosi 1763 oli ollut niin tautinen, että lähes joka päivä haudattiin kaksi, kolme tai neljä ruumista. Lasten keskuudessa kiertänyt vesirokko oli ollut erityisen tappava. Taudista olivat kärsineet myös parikymppiset, mutta he olivat selättäneet taudin ja selvinneet hengissä.
Juhannuksesta 1763 alkanut kuivuus oli uutisen aihe, sillä vilja oli kuivunut pelloille. Kolme viikkoa ennen joulua alkanut kova kylmyys kesti tammikuulle ja oli niin vaikea, ettei sisällä saatu pidettyä lämpöä. Kesän 1764 kuivuutta seurasi rankkasade, ukkosmyrskyjä ja raesateita, joista aiheutui paikoittain vahinkoa sadolle.
Kuninkaallisten juhlintaa, tupakanviljelyä ja varkaus pitäjän kirkossa
Kruununprinssi Kustaan, josta myöhemmin tuli Kustaa III, häät vietettiin Tukholmassa 4.11.1766. Helsingissä tapahtumaa juhlittiin parin viikon viiveellä monipuolisella ohjelmalla, jonka toteutus piti myös raportoida sanomalehteen. "Kunniallisimmat" helsinkiläiset oli kutsuttu aamukymmeneksi triviaalikoululle, jossa konrehtori Henrik Forsius ja maisteri Carl Avellan pitivät puheet. Niiden lomassa koululaiset lauloivat virsiä ja muutakin musiikkia esitettiin. Virsien aikana tykit laukaistiin 32 kertaa. Illalla kaupunki oli valaistu sekä tavallisin kynttilöin että kuultokuvin. (Aiheesta lisää artikkelissa Ruotsin hallitsijaperheen juhlinta 1700-luvun Helsingissä.)
Syyskuussa 1769 Helsingin tupakanviljelijöillä oli jaettavana varoitus muille tupakan kasvattajille Suomessa. Vaikka kylmässä ilmastossa tupakka oli menestynyt parikymmentä vuotta yhtenä syyskuun alun yön kylmyys tuhosi vielä poimimattomat tupakanlehdet ja muita puutarhakasveja.
Helsingin pitäjän puolelta uutisoitiin vuoden 1769 lopulla, että pitäjän kirkosta eli Pyhän Laurin kirkosta oli varastettu jonkin aikaa sitten kirkkohopeat eikä niitä ollut saatu takaisin. Ilmeisesti pyytämättä muutamat Helsingin kaupungin kauppiaat, joilla oli maaomistuksia pitäjän puolella, olivat nyt lahjoittaneet kullatun hopeakalkin ja pateenin sekä silkkisen kultakaluunoin koristellun liinan ehtoollisen jakamiseen.
Lähteet
Inrikes Tidningar 26.11.1760, 29.11.1760, 13.7.1761, 17.9.1761, 24.9.1761, 12.10.1761, 22.10.1761, 28.4.1762, 3.6.1762, 30.6.1763, 14.7.1763, 9.4.1764, 27.8.1764, 8.1.1767, 5.10.1769, 30.11.1769
