Prinssien syntymä
Sulien vesien aikaan Tukholmassa 7.10.1748 syntynyt Kaarle-prinssi voitiin huomioida Helsingissä jo kymmenen päivää myöhemmin. Sunnuntaipäivä aloitettiin kiitosjumalanpalveluksella ja virren O Gud vi love dig (O Jumal’, sinua me kiitämme) aikana laukaistiin tykit kuusi kertaa ja musketeilla ammuttiin neljä yhteislaukausta. Jumalanpalveluksen jälkeen kaupungin upseerit, kruunun virkamiehet, maistraatin tehtävissä toimineet sekä muut säätyläisiksi lasketut kokoontuivat kenraalikuvernööri von Rosenin luo. Siellä nautittiin keskipäivän ateria ja juotiin kuninkaalliset maljat, joiden aikana ammuttiin jälleen kunnialaukauksia. Illan tullen kaupungin rakennukset valaistiin eli ainakin ikkunoissa oli kynttilöitä ja mahdollisesti joihinkin julkisivuihin kiinnitettiin myös lyhtyjä. Maanantaina kenraalikuvernööri järjesti vielä kaupungin tärkeimmille säätyläisille iltajuhlan, joka kesti tiistain puolelle. Tanssista ei ole kerrottu, mutta ainakin jälleen juotiin maljat kuninkaallisten kunniaksi ja niiden aikana ammuttiin kunnialaukaukset tykeillä.
Samantapaisesti mutta todennäköisesti vielä suuremmalla ilolla ja juhlallisuudella oli Helsingissä vastaanotettu talvella 1746 tieto Kaarlen isoveljen eli kruununprinssi Kustaan syntymästä. Prinssit saivat pikkuveljen nimeltä Fredrik Adolf 18.7.1750, ja 29. päivä Helsingissä ammuttiin kiitosvirren aikana kirkon viereen asetetuista tykeistä 64 laukausta neljässä sarjassa, joihin vastattiin viereiseltä torilta raatimies Gustaf J. Bockin johdolla porvarikaartin kiväärien yhteislaukauksella. Lisäksi Kustaanmiekassa ammuttiin 64 laukausta lipun noston yhteydessä. Juhlinta jatkui tiistaina, jolloin kaupunginsihteeri Johan Helsingius piti puheen raatihuoneen salissa ja kenraalikuvernööri järjesti juhlavalaistussa kuvernöörintalossa iltajuhlan, joka tietenkin jatkui pitkälle yöhön.
Kuninkaalliset syntymä- ja nimipäivät
Ainutkertaisten kuninkaallisten tapahtumien lisäksi Helsingin kerma juhlisti kuninkaallisia syntymäpäiviä ja nimipäiviä. Joka vuosi toistuneet merkkipäivät eivät olleet kiitosjumalanpalvelusten aiheita, mutta muuten juhlinta muistutti edellisiä kuvauksia. Helsingissä vietettiin 1740-lopulla ainakin Kustaa-prinssin syntymäpäivää 13.1.1749, Kaarle-prinssin nimipäivää 28.1.1749, kuningas Fredrik I:n syntymäpäivää 17.4.1749, prinssien isän Fredrik Adolfin syntymäpäivää 3.5.1749 ja äidin syntymäpäivää 13.7.1749.
Meille säilyneissä juhlakuvauksissa on useimmiten ainoastaan selostettu yhteiskunnan yläkerroksen toiminta. Kaarlen nimipäivän raportoinnissa poikkeuksellisesti mainitaan, että seuraavana päivänä maistraatti ja porvaristo rouvineen sekä kaupungin nuoriso olivat kokoontuneet tanssin ja musiikin kera. Mahdollisesti yläluokkaa innostuttiin muutenkin matkimaan. Selvää oli, että vain täysin kuuroilta jäi huomaamatta kunnialaukaukset ja lähes kaikki pääsivät illalla kaupungin kaduille nauttimaan ajalle epätavallisesta valaisusta.
Vanhan kuninkaan kuolema ja uuden kuninkaan kruunajaiset
Kuningas Fredrik I kuoli 25.3.1751. Kun Helsinkiin saatiin tapahtuneesta virallinen tieto, järjestettiin kiitosjumalanpalvelus, joka ei tietenkään kiittänyt kuolemasta vaan menneestä elämästä. Sitten alkoi suruaika, joka palautui kaupunkilaisten mieleen joka päivä, kun kuninkaan muistoksi soitettiin kirkonkelloja tunnin ajan. Tämä jatkui, kunnes hautajaiset oli järjestetty 27.9.1751 Tukholmassa.
Kaksi kuukautta myöhemmin, 26.11.1751, Tukholmassa vietettiin Adolf Fredrikin kruunajaisia kaikella mahdollisella komeudella. Kalpeana kaikuna Helsingissä 8.12.1751 järjestettiin kiitosjumalanpalvelus, jonka kiitosvirren aikana ammuttiin kunnialaukaukset kaupungissa ja linnoituksella. Jumalanpalveluksen jälkeen kaupunkiin sijoitetut rykmentit pitivät paraatin. Kenraalikuvernööri von Rosen tarjosi sunnuntaina päiväaterian ja maanantaina tanssiaiset, jotka jatkuivat aamuseitsemään. Tanssiaisten aikana järjestettiin juhlatilojen ikkunoista näkyvällä korkealla mäellä ilotulitus, josta valitettavasti ei ole enempää tietoa.
Tiistaina porvariston ratsuväki järjesti juhlan torin vierellä olleessa kauppias Myhrin talossa, joka oli yhdessä kauppias Burtzin talon kanssa valaistu. Tähän valaisuun kuului tavanomaisten kynttilöiden ohella erityisiä "laitteita" (deviser), jotka saattoivat olla öljytylle paperille tai kankaalle maalattuja takapuoleltaan valaistuja kuvia. Juhla kesti aamukuuteen ja keskiviikkona pidettiin vielä kolmannet tanssiaiset, jotka päättyivät torstain puolella aamuneljältä.
Juhlinta jatkui
Samankaltaisia juhlia järjestettiin Helsingissä ja muissa Ruotsin ja Suomen kaupungeissa läpi vuosisadan. Useimmiten juhlan aiheena oli kuninkaallisen perheen merkkipäivät, mutta kiitosjumalanpalveluksia määrättiin pidettäväksi myös esimerkiksi taisteluvoittojen kunniaksi ja tuolloinkin voitiin järjestää erityisiä aterioita, tanssiaisia ja juhlavalaistuksia.
Lähteet
Posttidningar 31.10.1748, 9.3.1749, 8.5.1749, 22.5.1749, 3.8.1749, 9.10.1749, 12.2.1750, 27.8.1750, 30.12.1751
Kyläkoski, Kaisa. Ruotsissa syntynyt kruununperillinen, ladatkaa kanuunat! Sukututkijan loppuvuosi 23.2.2012. (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kyläkoski, Kaisa. Valtakunnalliset kuninkaallisten sanomakellot. Kalmistopiiri 6.9.2022.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kyläkoski, Kaisa. Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791. JYU dissertations 705. Jyväskylän yliopisto 2023.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
