Hyppää pääsisältöön

Hankala reitti mereltä kaupunkiin

Helsingin sisääntuloväylä (inlopp) ei ollut laivoille helppo reitti. Se selittää osaltaan, miksei Helsinki pystynyt kilpailemaan Tallinnan kanssa sijaitessaan Vanhankaupunginlahdella, Vantaanjoen suulla.

Helsinkiin johti 1500-luvulla hankala, huonosti merkitty ja täysin valaisematon reitti mereltä: Aluksen oli ensin selvittävä avomereltä Isosaaren (Miölö) redille ja päästävä siitä Susisaaren ja Vallisaaren välistä Kruunuvuoren selälle ja edelleen Vanhankaupunginlahden pohjukassa olevaan Koskelaan. Kustaa Vaasan mielestä kaupungin väylä oli hyvä, koska se suuntautui Tallinnaa kohti, mutta hän oli myös tietoinen reitin hankaluudesta. Kuningas ohjeisti kirjeessään, että kaupungin sisääntuloa oli parannettava kummeleilla ja pohjaan ankkuroiduilla tynnyreillä, jotka näkyisivät kauaksi merelle samaan tapaan kuin Saksassa. Hankala reitti oli toisaalta puolustuksellisesti hyvä – se oli hankala myös viholliselle. Sisääntulo tuskin onnistui ainakaan suurella aluksella ilman luotsia, jos reittiä ei tuntenut. Osa lasteista lienee purettu Santahaminassa, josta se kuljetettiin proomuilla Forsbyhyn eli Koskelaan.

Helsinkiin saapuva alus purjehti nykyisen Kustaanmiekan kapeikossa sijainneen puulinnoitusten välistä. Kun Kustaa Vaasa vieraili Helsingissä, Susisaarelle – nykyiselle Suomenlinnan pääsaarelle – rakennettiin vuoden 1555 paikkeilla puiset skanssit eli linnoitukset. Kaupunkia linnoitettiin myös mantereella skansseilla. Samoin Vallisaaressa on ollut jo varhain linnake, koska saaren nimi oli 1600-luvulla Skanslandet (Samuel Brotheruksen kartta 1690). 1700-luvulla Vallisaaren nimi oli lähteestä riippuen joko Båklandet – båk tarkoittaa valaisematonta tunnusmajakkaa – tai Träskö, joka viittasi saaren sisäosassa olevaan, merenkulun kannalta tärkeään järveen, josta saatiin juomavettä. Myös Vallisaaren itäpuolelta kulki purjehduskelpoinen väylä, joka tukittiin 1700-luvulla vedenalaisilla upotuksilla. Nämä saaret muodostivat kaupungin meripuolustuksen etulinjan, joka sitten aikojen saatossa laajeni uloimmille saarille.