Joulukuusi

Joulukuusiperinne on lähtöisin Saksasta, missä ensimmäiset tiedot joulukuusista ovat jo 1500-luvulta. Suomeen joulukuusi tuli Ruotsista, kuten moni muukin uutuus. Suomen ensimmäiset joulukuuset olivat tiettävästi helsinkiläisen senaattori Otto Wilhelm Klinckowströmin kodissa jo vuonna 1829. Hän oli tästä jouluisesta uutuudesta niin innoissaan, että hankki järjestämäänsä joulujuhlaan peräti kahdeksan kuusta. 1800-luvun alkupuolella kuusi koristeltiin värikkäillä puhalletuilla lasikoristeilla, jotka oli usein tuotu Saksasta.

Kuten kaikkialla säätyläisten keskuudessa, Helsingissä vietetään joulua kokoontumalla jonkun sukulaisen luokse. Juhlahetken somistukseksi on torilta ostettu kuusenkarahka ja ripustettu se kattoon tai sijoitettu se lattialle täynnään kynttilöitä ja makeisia ja muuta hyvää niin aikuisten kuin pientenkin iloksi. - -

 

Jyväskylän opettajaseminaarissa oli 1800-luvun jälkipuoliskolla otettu tavaksi järjestää kuusijuhlia, joissa keräännyttiin kuusen ympärille laulamaan, esittämään kuvaelmia sekä pitämään puheita. Uusien opettajien mukana kuusijuhlan vietto levisi vähitellen kansakouluihin ympäri Suomea. 1900-luvun taitteessa joulukuusen hankinnasta oli tullut jo koko kansan tapa. Suomen itsenäistymisen jälkeen joulukuusissa yleistyivät siniristilippunauhat, ja oksiin ripustettiin herkkusuiden iloksi myös omenoita, piparkakkuja ja karamelleja. Latvakoristeeksi vakiintui tähti, joka symboloi Betlehemin tähteä. Kuusen laitettiin myös steariinikynttilöitä, joita voitiin valmistaa kotona eläinrasvasta. 1870-luvulla kuusia alettiin koristella parafiinikynttilöillä, jotka 1900-luvun puolivälin jälkeen vaihtuivat vähitellen sähkökynttilöiksi. Helsingin Senaatintorille pystytettiin sähkövaloilla koristeltu joulukuusi ensimmäistä kertaa vuonna 1930 amerikkalaisen esikuvansa mukaisesti.