Pääsiäinen on vuoden pisin viikonloppu, sillä pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai ovat molemmat arkipyhiä, jolloin palkansaajilla ja koululaisilla on vapaata. Pääsiäinen on liikkuva juhlapyhä, joka voi osua maalis- tai huhtikuulle. Pajunkissoja varmempi lähestyvän pääsiäisen merkki onkin pääsiäismakeisten ilmestyminen kauppojen hyllyille. Siirry lukemaan lisää pääsiäisen ajankohdan määräytymisestä Juhlakalenteri-sivustolle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)Harva helsinkiläinen enää noudattaa laskiaisesta alkavaa 40 päivän paastoa, mutta pääsiäisperinteeseen kuuluvat uskonnolliseen symboliikkaan liittyvät herkut kuten suklaamunat ja mämmi maistuvat monille. Pääsiäisruokia ja pääsiäiskoristeita myydään kauppojen lisäksi myyjäisissä. Siirry lukemaan lisää pääsiäisruokien historiasta Ruokatieto-sivustolle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Pääsiäistapahtumia kaupungissa
Pääsiäisen merkitys kristillisen kirkon suurimpana juhlapyhänä näkyy monissa pääsiäistavoissa. Ortodoksinen pääsiäisjumalanpalvelus huipentuu ristisaattoon kirkon ympäri. Siirry lukemaan lisää ortodoksisista pääsiäisperinteistä Katsomukset-sivustolle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Luterilaisen kirkon näkyvin pääsiäisperinne Helsingissä on ollut Via Crucis -kärsimysnäytelmä, jonka Tuomiokirkolle huipentuvia tapahtumia tuhannet ihmiset seuraavat katujen varsilla. Kärsimysnäytelmiä on esitetty muualla Euroopassa keskiajalta lähtien. Ristisaattojen ja jumalanpalvelusten lisäksi pääsiäisenä järjestetään myös muita pääsiäistapahtumia kuten pääsiäisvalkeat lankalauantaina Seurasaaressa. Pääsiäiskokkojen polttaminen on pakanallinen tapa. Tulien uskottiin karkottavan pahantahtoiset noidat koko vuodeksi. Lue lisää Seurasaaren pääsiäiskokoista Seurasaari-säätiön sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Virpovat noidat yhdistävät perinteitä
Yleisin pääsiäisperinne makeisten syömisen jälkeen on ehkä virpominen, johon Helsingissä yhdistyvät itä- ja länsisuomalaiset, kristilliset ja pakanalliset perinteet.
Itäisessä, ortodoksisessa kristillisessä perinteessä virpomisvitsat on siunattu kirkossa palmusunnuntain aattona. Virpomalla palmusunnuntaina on siunattu vitsan vastaanottaja. Palkkaa ei välttämättä ole pyydetty tai jos on saatu palkka, se on saatu viikon päästä pääsiäissunnuntaina, kun paastonaika on päättynyt.
Noidaksi pukeutuminen taas tulee läntisestä, pakanallisesta perinteestä. Noidiksi eli trulleiksi pukeutuneet lapset käyvät naapurustossa toivottamassa hyvää pääsiäistä pääsiäislauantaina. Ihan alkujaan noidat ovat saaneet palkkansa talon rauhaan jättämisestä, sillä virpominen ei liity noitiin.
Perinteet ovat yhdistyneet sotien jälkeen, kun kouluissa ja lastentarhoissa alettiin koristella pajunoksia. Pääsiäisperinteiden sekoittuminen ei ole mitenkään uusi asia. Sata vuotta sitten lähetetyissä pääsiäiskorteissa yhdistyvät hyvin erilaiset symbolit ja vuotuisjuhlat.
Huvikielto, vaaralliset tiput ja etävirpominen
Vielä 2000-luvun alussa kaupunki hiljeni pitkäperjantaina, sillä pitkäperjantaina ja pääsiäissunnuntaina oli voimassa huvikielto vuoteen 2003 asti. Jumalanpalveluksille ei siis ollut kilpailijoita. Sotien jälkeen yhä useampi kaupunkilainen valitsi silti pitkäperjantain ohjelmaksi ulkoilun kirkossakäynnin sijasta. Pitkäperjantaina ei sopinut edes käydä vieraisilla, mutta pääsiäissunnuntaina kyläily kävi päinsä.
Vuotuisjuhlien viettoon vaikuttavat myös maailman tapahtumat. Lintuinfluenssan uhka vuonna 2006 lopetti Talvipuutarhan lähes 30 vuotta kestäneen pääsiäistipuperinteen. Tuhannet ihmiset olivat käyneet ihailemassa tipuja pääsiäisenä 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2006 siipikarjan kuljetukset oli lintuinfluenssavaaran vuoksi kielletty eikä tipuja saatu Talvipuutarhaankaan. Vaikka lintuinfluenssan uhka seuraavina vuosina hälveni, tipuja ei enää tuotu Talvipuutarhaan. Se oli tipujen parhaaksi, sillä näyttelytipuja ei enää otettu takaisin kanatiloille. Ne olisi pitänyt päästää päiviltä. Talvipuutarhan pääsiäiseen kuuluvat nyt joka vuosi vaihtuvat koristeet. Siirry Talvipuutarhan sivuille.
Monella on vielä tuoreessa muistissa covid-pandemian aikainen eristäytyminen, johon pääsiäisenä 2020 liittyi myös kekseliäitä etävirpomisratkaisuja. Pandemia-ajan päätyttyä virpojat ovat palanneet kaduille ja rappukäytäviin. Katso uutinen etävirpomisesta Ylen Tripletistä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kuuntele podcasteja pääsiäisperinteistä
Lue lisää pääsiäisestä:
Vilkuna, Kustaa. Vuotuinen ajantieto. Otava, 1994.
