Hyppää pääsisältöön

Penkkarit eli penkinpainajaiset

Penkkariautojen kulkue näkyy ja kuuluu kaupungilla helmikuisena torstaina ennen lukuloman alkua. Ylioppilaskokelaille eli abiturienteille penkkarit on merkkipäivä, joka tarkoittaa koulutyön loppumista ja lukuloman alkua. Ajan kuluessa penkkarien vietto on muuttunut.

Penkinpainajaiset päättää koulutyön

Penkinpainajaisten historia alkaa samoihin aikoihin kuin ylioppilastutkinnon historia. Vuodesta 1852 yliopiston sisäänpääsyyn vaadittiin ylioppilastutkinto eli koetilaisuus, jossa piti osata lukion oppimäärä. Tutkinto järjestettiin yliopistolla, siis Helsingissä.  Muita yliopistoja ei Suomessa vielä silloin ollut.

Penkinpainajaisilla tarkoitettiin aluksi illanistujaisia tai juhlia, joita vietettiin ravintolassa ennen ylioppilaskoetta, kun varsinainen koulutyö oli päättynyt. Sanaa penkinpainajaiset tiedetään käytetyn 1900-luvulla, mutta koulutyön päättymistä on juhlittu 1800-luvulta lähtien.

 

Penkinpainajaiset vietetään kapakassa. Koulu on silloin hellittänyt ohjaksensa. Ohjatit iloitsevat siitä, eikä ole kumma että iloitsevat. Vapaus on taivaallisten olentojen herkkua. [...]
Täällä ylioppilaskokelaat sen päivän iltana, jolloin varsinainen koulutyö lopetetaan, kokoontuvat luokittain illanviettoon johonkin kaupungin kapakkaan. Illallis-ateria on juhlan pääosana, mutta wäkijuomiakin on käytetty ja istuttu, ainakin osittain, aamuyöhön saakka.

Nimerkki "Matti", Uusi Suomi 2.2.1902

Uusi Suometar, 2.2.1902, nro 27, s. 5 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798326?page=5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Penkkarien vietto koululla

Penkkaripäivä alkaa koululta, jossa abiturientit kiertävät luokissa.  Abiturientit saattavat sopia pukeutumisesta naamiaisasuihin jonkin teeman mukaan. Nykyisin penkkarit on riehakas juhla. Aiemminkin tapana oli keksiä pilkkalauluja opettajista, nykyään saatetaan esittää humoristinen abivideo koko koululle. 1970-luvulle asti abiturientit korostivat aikuisen asemaansa; joissain kouluissa abit kahvittelivat yhdessä opettajien kanssa. Abitytöt pukeutuivat monissa kouluissa kansallispukuun vielä pitkään sotien jälkeen. 

Abiturienttien lähdettyä penkkariajelulle koittaa lukion toisen vuosikurssin oppilaiden juhla, vanhojen päivä. Joissain kouluissa malttamattomat "vanhat" ovat kantaneet abit ulos, toisissa hellästi potkaisseet.

Penkkariajot

Penkkarikarkit ovat monille lapsille ja aikuisillekin penkkareiden tärkein asia. Karkkien heitto alkoi vasta 1950-luvulla – sitä ennen karkit olivat liian kalliita heiteltäviksi. Penkkariajojen perinne on paljon vanhempi. Helsinkiläiset ylioppilaskokelaat alkoivat juhlia penkinpainajaisia rekiajeluilla ja retkillä maaseudulle 1800-luvun puolella. Rekiajelun jälkeen juhlinta jatkui ravintolassa. Penkkareita vietettiin maaliskuussa, jolloin oli usein hyvä rekikeli.

Ehkä penkkariajeluissa ja niitä seuraavassa yleisössä on kaikuja myös Helsingin ulkopuolelta. Koulukaupungin asukkaat olivat joukolla saattelemassa kokeeseen lähtijöitä ennen vuotta 1874, jolloin ylioppilastutkinnon suorittaminen siirtyi yliopistolta kouluille. Ylioppilastutkinnon suorittanut jäi usein Helsinkiin opiskelemaan. Toisaalta kerrotaan, että helsinkiläiset kokoontuivat saattamaan Helsingin ulkopuolelta kotoisin olevat ylioppilaskokelaat kotimatkalle. 

Autojen yleistyttyä 1920-luvulla reet ja hevoset vaihtuivat ensin henkilöautoihin, jotka olivat tuolloin hienouden huippu, ja 1930-luvulla kuorma-autoihin. Niihin alettiin kiinnittää kylttejä, jotka kertoivat, mistä koulusta abiturientit olivat.  Myöhemmin kylteillä on myös irvailtu toisille kouluille tai ylioppilastutkintolautakunnalle tai otettu kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin tai poliittisiin kysymyksiin. Aiemmin penkkariajelu päättyi ravintolaan tai illanistujaisiin maaseudulla, viime vuosikymmeninä myös abiristeilylle. 

Lähteitä ja lukuvinkkejä 

Katso video penkkariajoista vuonna 1949: https://areena.yle.fi/1-50173290

Penkkariperinteestä Museoviraston ylläpitämällä Elävä perintö -sivuilla: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Penkkariperinne

Lue, miten Helsingin ensimmäinen normaalilyseo (nykyisin Norssi) vietti penkkareita eri vuosikymmenillä: https://www.norssit.fi/sivut/2_29_abiturukset_ajavat.php ja https://www.norssit.fi/sivut/4_22_penkkarit_ja_torppa.php , https://www.norssit.fi/sivut/5_31_penkinpainajaisjuhla_kestikartanossa.php

Ylioppilastutkinnon historiasta: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkinnosta/ylioppilastutkinnon-historia

Penkkarit-sanasta: https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin_%282006_2008%29/penkinpainajaiset_eli_penkkarit

Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä: Folkloristinen tutkimus penkinpainajaisperinteestä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 617. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994.