Jos saaren nimi ei viittaa suteen, mihin sitten? Turkulaisen professori Per Kalmin vuonna 1757 julkaiseman Helsingin pitäjänkuvauksen mukaan susi tarkoittaa tässä merirosvoa (varg = susi = merirosvo). Susisaari oli hänen mukaansa merirosvosaari.
Ne seitsemän saarta, joille Viaporin linnoitus nyt on perustettu, olivat aiemmin nimeltään Susisaaret, mitä etymologiaa nyt seuraavaksi tarkastelen. Se, että esi-isämme aikoinaan harjoittivat merirosvoutta on yleisesti tunnettu asia ainakin heille, jotka ovat edes hieman silmäilleet meidän vanhoja historiankirjoittajia. Tämän takia heitä kutsuttiinkin nimillä Wargur ja Wargar, latinaksi Vargi tai Varegi. Ja koska he näin saivat nimensä ryöstelynsä takia, on myös ymmärrettävää, että paikat, joissa he majailivat, nimettiin sen mukaan.
Kalmin mukaan Susisaaret, kuten hän Viaporin saaria kutsuu, ovat saaneet nimensä siellä harjoitetun laivojen ryöstelyn takia. Etymologia saa tukea maantieteestä ja tapahtumahistoriasta. Susisaari naapurisaarineen on sijainniltaan merirosvouden kannalta otollisessa paikassa, laivaväylien risteyksessä. Myöhemmin Kustaanmiekaksi nimetyssä salmessa voitiin pysäyttää helposti laivoja.
Laajemmin ymmärrettynä sama koskee koko Suomenlahden kapeikkoa Helsingin ja Tallinnan välissä. Huomionarvoista on, että Susisaarta vastapäätä Viron puolella on Aegnan saari, jonka entinen vuosisatoja vanha nimi oli Wolf. Sen yhteydessä oli Wolfsund, joka oli merenkulun kannalta erittäin keskeinen, tosin jo aikoja sitten mataloitunut salmi. Sekä Susisaari että Wolfsund ovat liikenteellisesti ihanteellisia paikkoja merirosvouden harjoittamiseen. Suomenlahden kummallakin rannalla on siis saari, jonka nimi viittaa suteen, ja Kalmin tulkinnan mukaan näillä vesin muinoin harjoitettuun merirosvouteen.
Tällä elinkeinolla oli pitkät perinteet. Jo keskiajalla Suomenlahden kapeikko oli merirosvojen toiminta-aluetta. Syynä oli paitsi merialueen kapeus myös hansakaupunki Tallinna ja sen vilkas laivaliikenne. Merirosvous muuttui 1500-luvulla kruunun johtamaksi ”lailliseksi” kaapparitoiminnaksi. Ruotsin ylläpitämän Narvan saarron (1561–1581) aikana Helsinki oli kaapparilaivaston tukikohta. Kaapparitoiminta oli käytännössä sama asia kuin merirosvous – kaapparilla vain oli siihen lupakirja. Helsinkiä voikin nimittää kaapparikaupungiksi, mikä sekin tukee Kalmin esittämää etymologiaa Susisaarista muinaisten merirosvojen tukikohtana.
Lähteet
Kalm, Pehr: Historisk och oekonomisk beskrifning öfwer stapale-staden Helsingfors uti Nyland, sednare delen. Åbo. Jacob Merckell 1757.
Kartta. Kapteeni Wilhelms Situations charta öfver Helsingfors 1739. Riksarkivet, Tukholma.