Vuoden 1918 muistopaikat: Mäntymäki ja Eläintarha

Mäntymäki

Vuoden 1918 kansalaissodan muistomerkki Crescendo Eläintarhalla

Mäntymäki oli 1800-luvulta lähtien helsinkiläisten työväenjärjestöjen perinteinen kokoontumispaikka. Sinne keräännyttiin juhliin, kokouksiin ja mielenosoituksiin. Sisällissodan kuukausina perinteikkäästä ja arvokkaasta Mäntymäestä tuli punaisten sankarivainajien hautapaikka.

Ensimmäiset sisällissodassa kaatuneet punaiset haudattiin Mäntymäelle 17.2. Koko sodan aikana paikalle haudattiin 146 punaista. Myös muualla Suomessa kaatuneet helsinkiläiset punakaartilaiset pyrittiin hautaamaan Helsinkiin Mäntymäelle. Punakaartilaisten sankarivainajien hautaukset olivat arvokkaita tapahtumia. Kaatuneiden hautaaminen yhteisiin sankarihautoihin kehittyi samoihin aikoihin niin punaisten kuin valkoistenkin puolella. Punakaartilaisten hautajaisiin kuuluivat hautajaissaattueet, sotilaalliset arkunkantajat ja kunniavahdit, ammattikuntien liput, poliittisten johtajien puheet sekä runonlausunta ja musiikki.

Saksalaisten vallattua Helsingin huhtikuun 12.–13. päivänä valta vaihtui Helsingissä ja saksalaiset ja valkoiset asettuivat kaupungin johtoon. Tämä toi muutoksen myös punaisten hautaustapoihin. Valkoisten tulkinnan mukaan Mäntymäen hautapaikka oli perustettu kirkkolain vastaisesti, ja siksi Helsingin kaupunginvaltuusto katsoi, että paikalle ei voinut perustaa hautausmaata. Toukokuussa 1918 kaupunginvaltuusto myönsi varat Mäntymäelle haudattujen ruumiiden esiin kaivamiseen ja siirtämiseen. Siirtoa perusteltiin hautapaikan laittomuuden lisäksi terveydellisillä syillä.

Kesän 1918 aikana Mäntymäelle haudatut punaisten sankarivainajat kaivettiin ylös ja haudattiin uudelleen yhteishautaan Malmin hautausmaalle korttelin 22 riviin 11. Sodan punaisille vainajille pystytettiin muistomerkki Malmin hautausmaalle vuonna 1943. Mäntymäen vainajien haudasta nostamisen ja hautauksen kesällä 1918 suorittivat punavangit.

Vuonna 1970 kansalaissodan valtakunnallinen punaisten muistomerkki Crescendo pystytettiin Eläintarhaan lähelle entistä punaisten sankarihautausmaata. 

Lähteet

Lindgren, Liisa: Monumentum. Muistomerkkien aatteita ja aikaa. Karisto 2000.

Nieminen, Jarmo (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Gummerus 2015.

Kolbe, Laura & Nyström, Samu: Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota. Minerva Kustannus 2008.

Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Helsingin kaupunginmuseo (Narinkka-sarja) 2008.

Peltonen, Ulla-Maija: Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.

Helsingin taidemuseo HAMin Helsingin julkiset veistokset esittelevä sivusto

Työväenmuseo Werstaan sisällissodan punaisen puolen muistomerkkejä esittelevä sivusto: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punakaartilaisten-valtakunnallinen-muistomerkki/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Eläintarhan muistomerkki

Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki eli Crescendo

Valtakunnallinen punaisten muistomerkki sisällissodalle pystytettiin vuonna 1970 Eläintarhan alueelle Nordenskiöldinkadun ja Stadionintien kulmaan. Talvi- ja jatkosodan jälkeisen poliittisen ilmapiirin muutosten myötä vuoden 1918 tapahtumien muistaminen monipuolistui vähitellen. Tätä ennen sisällissodan julkinen muistaminen oli rajoittunut vahvasti voittaneen osapuolen muistomerkkeihin ja niihin liittyneisiin muistamisen tapoihin. Hävinneiden punaisten julkinen sureminen ja muistaminen oli monilla paikkakunnilla vaikeaa ja osittain voittaneen osapuolen kontrollin alaisena.

Vuonna 1965 hanke valtakunnallisen punaisten muistomerkin pystyttämisestä lähti liikkeelle Entiset Punakaartilaiset ry:n toimesta. Muistomerkkiä suunniteltaessa ilmassa oli työväenliikkeen ja -puolueiden sisäistä erimielisyyttä siitä, haluttiinko muistomerkillä muistaa sotaa vai Suomen työväenliikkeen nousua. Kun muistomerkin keskiöön nostettiin sodan sijaan sodan uhrit, saatiin koko työväenliike ajamaan muistomerkkiä. Taloudellista tukea muistomerkin pystyttämiseksi saatiin lukuisilta järjestöiltä, laitoksilta ja yhteisöiltä sekä valtiolta, eduskunnalta, Helsingin kaupungilta ja 40 muulta kaupungilta ja kunnalta. Muistomerkin tekijäksi valittiin muistomerkkikilpailun kautta kuvanveistäjä Taisto Martiskainen.

Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki on Suomen suurin sisällissodan muistomerkki. Graniittisella jalustalla seisovan, 5500 kiloa painavan pronssivaloksen muoto symboloi liehuvaa punalippua. Lipun poimuista nousee esiin ihmishahmoja. Muistomerkin taustapuolella on Maiju Lassilan, Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon runonsäkeitä, katkelma Kansainvälisestä sekä teksti: “Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella.” Etusivulla on graniittilaattaan kiinnitetty pronssilaatta, jossa on teksti: “Punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden naisten ja miesten muistolle.” Muistomerkin suunnitellut Taisto Martiskainen halusi monumentilla kuvata dramaattista kansannousua ja sitä seurannutta suurta kärsimystä, mutta myös eteenpäin vievää voimaa ilman katkeruutta. Muistomerkki tunnetaan myös nimellä Crescendo, joka tulee italiankielisestä musiikkitermistä ja tarkoittaa “nousten, voimistuen”.

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1970 ja tilaisuutta vietettiin sovittelevassa hengessä. Paljastustilaisuudessa kuultiin puheita, kuorolaulua sekä runonlausuntaa. Paikalla oli tuhansia entisiä punakaartilaisia.

Vuoden 1918 kansalaissodan muistomerkki sijoitettiin Eläintarhaan paikalle, joka on lähellä perinteistä helsinkiläisten työväenjärjestöjen kokoontumispaikkaa Mäntymäkeä. Työväestöllä oli ollut 1800-luvulta lähtien tapana kokoontua Mäntymäelle juhliin, kokouksiin ja mielenosoituksiin. Sisällissodan kuukausina perinteikkäästä ja arvokkaasta Mäntymäestä tuli punaisten sankarivainajien hautapaikka. (ks. Mäntymäki)

Lähteet

Lindgren, Liisa: Monumentum. Muistomerkkien aatteita ja aikaa. Karisto 2000.

Nieminen, Jarmo (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Gummerus 2015.

Kolbe, Laura & Nyström, Samu: Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota. Minerva Kustannus 2008.

Peltonen, Ulla-Maija: Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. SKS: Helsinki 2003.

Helsingin taidemuseo HAMin Helsingin julkiset veistokset esittelevä sivusto

Työväenmuseo Werstaan sisällissodan punaisen puolen muistomerkkejä esittelevä sivusto: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punakaartilaisten-valtakunnallinen-muistomerkki/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

https://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/m-ntym-ki-t-rke-muistinpaikka(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)