Vuoden 1918 muistopaikat: Pohjois-Haaga

Pohjois-Haagan veljeshauta

Pohjois-Haagan rautatieaseman lähellä on 12.4.1918 Etelä-Haagassa teloitettujen punaisten joukkohauta. Punaisten teloituksen suorittivat Saksan Itämeren-divisioonan sotilaat, mutta syyt joukkoteloitukseen ovat jääneet historian hämärään. Nykytieto tapahtumista perustuu muistitietoon, sillä vuoden 1918 aikalaislähteissä tapahtumista ei puhuta.

Huhtikuun 12. kello kahdeksan illalla saksalaiset veivät noin 40 punaisten puolella taistellutta miestä turvesuolle nykyisen Riistavuoren palvelukeskuksen ja Haagan liikenneympyrän välimaastoon, Eliel Saarisen tiestä hieman täyttömäen reunaan päin. Siellä miehet ammuttiin ja teloituksen jälkeen vainajat jätettiin suolle, josta haagalaiset veivät omansa pois. Suojeluskuntalaiset hautasivat suolle jääneet vainajat Pohjois-Haagaan joukkohautaan. Teloituspaikalle turvesuolle ilmestyi tapahtumien jälkeen suuri puinen risti, joka purettiin lopullisesti 1940-luvulla.

Haagan joukkoteloitus on Helsingin valtauksen ajan suurin yhdellä kertaa tapahtunut teloitus. Teloitettujen suuri määrä on yllättävä, sillä ei ole tiedossa, että paikkakunnalla olisi tätä ennen tapahtunut erityisiä veritekoja tai ollut suuria ristiriitoja punaisten ja valkoisten välillä.

Kesällä 1919 paikallisen työväenyhdistyksen jäsenet kunnostivat hautoja ja Helsingin kivimiesten ammattiosasto pystytti Pohjois-Haagan joukkohaudalle muistomerkin. Merkki on graniittinen hautakivi, jossa on vain vuosiluku 1918. Vuonna 1939 hauta ympäröitiin metallisella aidalla. Aitaan on kiinnitetty muistolaatta, jossa lukee: “Vuoden 1918 sodan lopulla teloitettiin 12.4.1918 Haagassa nykyisen Riistavuoren palvelukeskuksen eteläpuolella 45–46 henkilöä, joista 28 haudattiin tälle paikalle.” Alun perin haudasta huolehtivat vainajien läheiset ja Haagan sosiaalidemokraattinen yhdistys, mutta nykyään Pohjois-Haagan veljeshautaa hoitaa Helsingin kaupunki.

Ennen nykyistä vuonna 2015 haudalle asetettua laattaa hauta-alueen aidassa oli Helsingin kaupungin toukokuussa 1996 Pohjois-Haagan sosiaalidemokraattisen yhdistyksen aloitteesta kiinnittämä laatta, jossa oli seuraava teksti: “Punaisten hauta. Tässä yhteishaudassa on haudattuna 28 punakaartilaista ja siviilihenkilöä, jotka kuolivat 12.4.1918 Huopalahden kunnan Pikku-Huopalahden kylässä saksalaisten toimeenpanemassa teloituksessa. Tässä olivat haudattuina myös 13.4.1918–9.9.1920 Viron ulkoministeri Jüri Vilms, kuriirit Arnold Jürgens ja Johannes Pleistik sekä perämies Aleksei Rünk, jotka saksalaiset teloittivat 12.4.1918 Töölön sokeritehtaan pihalla. Heidät siirrettiin Viroon 1920. Helsingin kivimiesten ammattiosasto pystytti muistokiven 1919.”

Vanha muistotaulu päätettiin vaihtaa uuteen, sillä uusimpien tutkimusten mukaan Pohjois-Haagan veljeshautaan ei ole haudattu virolaista Jüri Vilmsiä seurueineen. Myös tarkat merkinnät punakaartilaisista ja siviileistä poistettiin uudesta laatasta, sillä haudattuja ei missään vaiheessa tunnistettu kunnollisesti. Toisin kuten vanha muistolaatta väitti, Huopalahden kuntaa ei tuolloin vielä ollut olemassa, vaan alue kuului Helsingin maalaiskuntaan.

Uuden laatan paljastusta 5.12.2015 juhlistettiin puhein ja seppeleenlaskuin.

Lähteet

Hoppu, Tuomas: Vallatkaa Helsinki. Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918. Gummerus 2013.

Nieminen, Jarmo (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Gummerus 2015.

Kolbe, Laura & Nyström, Samu: Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota. Minerva Kustannus 2008.

Peltonen, Ulla-Maija: Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003.

Zetterberg, Seppo: Jüri Vilmsin kuolema: Viron pääministerin teloitus Helsingissä 13.4.1918. Otava 1997.

Haagalainen 9.12.2015. Pohjois-Haagan 1918-haudan laatta uusittiin. s. 5. Saatavilla sähköisenä: http://www.haagalainen.com/lehdet/2015-9/sivu5.htm(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Työväenmuseo Werstaan sisällissodan punaisen puolen muistomerkkejä esittelevä sivusto: http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/punaisten-hauta-muistomerkkeineen/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)